Presidentinvaalien 2024 vaaliteltta tapahtuma Mäntyharjun K-Supermarketilla klo 10.30-12.30 makkaragrilli kuumana ja tietoa niin presidenttivaaleista, ehdokas Jussi Halla-Ahosta kuin myös alueellisista asioista.

Etelä-Savon piirin kansanedustaja Jaana Strandman paikalla kertomassa kuulumisia mm eduskunnasta sekä hyvinvointialueesta klo 11-12

Tervetuloa!!

Perussuomalaisten järjestävät tapahtuman 2.9.2023 klo 13-15 Mäntyharjun S-marketilla.

Paikalla myös Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (klo 13:45 – 14:30) ja kansanedustaja Jaana Strandman (klo 13:45 – 15:00).

Lisäksi paikalla valtuustoryhmän jäseniä ja paikallisia aktiiveja.

Makkara- ja kahvitarjoilu!

Tervetuloa!

Perussuomalaiset tekivät Mäntyharjussa tähän asti parhaan tuloksen, keräten 807 ääntä ja 25,7% kannatuksen.

Iso kiitos teille äänestäjille.

Mäntyharjun oma ehdokas Kari Mouhu keräsi Mäntyharjusta 350 ääntä, saaden toiseksi eniten ääniä kunnassa.

Perussuomalaisten telttatapahtuma sai taas väen liikkeelle perjantaina 24.3.2023.

Paljon riitti keskusteltavaa eri aiheista.

Parissa tunnissa jaettiin noin 140 makkaraa.

Isot kiitokset kaikille teille jotka tulitte Perussuomalaisten teltalle juttelemaan kansanedustajaehdokkaiden ja paikallisaktiivien kanssa.

Mahtavasti oli väkeä liikkeellä koko tapahtuman ajan.
Tapahtumassa jaettiin 3 tunnissa noin 150 makkaraa, mikä kertonee osaltaan tapahtuman suosiosta.

Kiitokset myös järjestelyihin osallistuneille aktiiveille Mäntyharjusta ja Mikkelistä, sekä ehdokkaiden tukiryhmille.

Kiittäen,
Mäntyharjun perussuomalaiset

Mäntyharjun perussuomalaisten telttatapahtuma Mäntyharjun K-Supermarketin edustalla lauantaina 25.2.2023 kello 11-14.

Paikalla Mäntyharjun oma ehdokas Kari Mouhu, sekä muita ehdokkaita Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.

Makkaratarjoilu, Tervetuloa!

Etelä-Savon piirihallitus valitsi Mäntyharjulaisen Kari Mouhun edustamaan osaksi Kaakkois-suomen vaalipiiriin Perussuomalisia ehdokkaita.

Kari on Mäntyharjulainen metsäpalvelualan yrittäjä ja koulutukseltaan metsätalousinsinööri amk. Kari on tunnettu ympäri Etelä-Suomea ja kymenlaaksoa sekä yrittäjyyden kautta myös pääkaupunkiseudulla ja uudellamaalla.

Karin vaalipäällikkönä toimii Mäntyharjun perussuomalaiset ry puheenjohtaja Ilkka Hyökki.

Alustavasti suunniellaan vaalityötä, budjettia sekä vaaliteemoja. Vaalityö on osksi jo muutamissa tapahtumissa aloitettukkin mutta talvea ja alkuvuotta 2023 odotetaan mielenkiinnolla.

Hoitajat voimavarana ja soteuudistuksen tekijöinä

11.2.2022 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa Mäntyharjun hallitus muodostui seuraavanlaiseksi, puheenjohtaja Ilkka Hyökki, varapuheenjohtaja Tapio Hämäläinen ja sihteeri Laura Lanki. Muut hallituksen jäsenet, Christian malm, Kari Mouhu, Antti Hölttä sekä Jarkko Ahvenainen. Varajäseniksi valittiin Johanna Purho-Ruotsalainen, Keijo Ruotsalainen ja Anssi Turtiainen.

Aluevaalien jälkeiset tunnelmat etelä-savosta ja pieni alustus. Eli Mäntyharjusta valittiin varasijalle Ehdokkaamme Kari Mouhu, Kari on etelä-savon alueelta kuudenneksi noussut perussuomalainen vaaleissa. Onnea Karille tuloksesta. Nykyisin Mikkelissä asustava ja erittäin pitkänlinjan kunta politiikko ja Ps vaikuttaja sekä vara kansanedustaja Tanja Hartonen keräsi alueelta toiseksi eniten Ps ääniä ja nousi suoraan valtuustoon, Onnea myös Tanjalle joka totta kait pitää myös Mäntyharjun kartalla alue-uudistuksessa.

Onnea myös muille Neljälle, eli Jaana Strandman, Matti Lundenius, Tapani Liukkonen sekä Sami Järvinen.

Mäntyharjun perussuomalaiset ry on syyskokouksessaan 5.11.2021 valinnut yksimielisellä päätöksellä Ilkka Hyökin puheenjohtajakseen. Mäntyharju valitsi myös uuden hallituksen ja siihen valittiin Kari Mouhu, Tapio Hämäläinen, Christian Malm, Jarkko Ahvenainen ja Antti Hölttä. Varajäseniksi valittiin 1. Johanna Purho-Ruotsalainen, 2. Keijo Ruotsalainen ja 3. Anssi Turtiainen.

Halitus saa näinollen uusia jäseniä ja ne toivotetaan tervetulleiksi päättämään toiminnasta.

Hyvää syksyn jatkoa ja järjestäytymiskokousta odotellessa.

Lauantaina 23.10.2021 Tapahtuu Mäntyharjulla, tule paikalle.

Seuraavat aluevaalit järjestetään vuoden 2022 tammikuussa. Hae nyt ehdolle – jätä alla olevalla lomakkeella meille yhteystietosi ja paina Lähetä-painiketta.

Lähettämäsi tiedot otetaan vastaan perussuomalaisten puoluetoimistolla. Ohjaamme tiedot oman kuntasi piiriyhdistykselle, josta otetaan sinuun yhteyttä.

https://www.perussuomalaiset.fi/aluevaalit-2022/mitapa-jos-lahtisit-ehdolle-aluevaaleihin/

Kuntavaalit 2021 siirtyvät, ja päällysmäellä kehitellään toimia kuinka ja miten vaalit sitten hoidetaan? No ehdokas asettelukin siirtyy ja oletettavasti voidaan lisätä ehdokkaita vielä toukokuun alkuun. Jos olet kiinnostunut toiminnastamme ja mahdollisesti halukas osallistumaan kunnassasi päätöksen tekoon niin yhteyttä vaan rohkeasti. Ikään ja sukupuoleen katsomati kaikki ovat tervetulleita keskustelemaan mahdollisuudesta. Kunta tarvitsee osaamista.

(lisää…)

Valmistellaan kiihtyvällä tahdilla ehdokasasettelua ja ehdokkaat julkistetaan maaliskuun 8.pvä, eli samana päivänä kuin listat ehdokkaista toimitetaan kuntaan.

Mäntyharjullahan koimme pienen tai ei ehkä niin pientäkään muutosta kun pitkäaikainen ääniharava ja Perussuomalaisten johtohahmo Tanja Hartonen muutti Mikkeliin.

Uusia tuulia yritetään suurin sydämmin saada yhdistykseemme ja ehdokkaaksi vaaleihin.

Perussuomalaisten linja noudattaa samoja suuntia Mäntyharjulla kuin koko puolueen linja kuntavaaleissa 2021

Tällä hetkellä olemme tilastojen valossa Suomen suurin puolue!

Mikäli innostusta riittää ja halua päästä vaikuttamaan kuntasi asioihin niin olet tervetullut joukkoomme.

Syyskokouksessa 12.12.2020 valittiin ensi vuodelle puheenjohtajaksi Ilkka Hyökki. Onnea uuteen tehtävään. Uusia kuntavaaliehdokkaita ilmoittautunut lisää. Tanja Hartonen(-Pulkka) kiitti kokouksessa kaikista vuosista Mäntyharjun perussuomalaisissa ja kertoi pyrkivänsä Mikkelin seudun perussuomalaisten kautta kuntavaaliehdokkaaksi Mikkeliin. Piirihallitukseen esitetään Ilkka Hyökkiä ja Christian Malmia.

Yhdistys toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille.

Tehdään vaaleissa muutos ja se onnistuu, kun äänestät perussuomalaiset ykköspaikalle.

*kuvassa Ilkka Hyökki*

Viettäkää rauhallinen juhannus läheisten kesken keskikesän juhlassa. Nautitaan lämpimästä säästä ja levätään hetki. Pysähdytään ja unohdetaan hetkeksi arjen murheet. Viettäkää hyvä juhannus, ja muistakaa olla varovaisia vesillä.
Mäntyharjun Perussuomalaiset Ry

Mäntyharjun perussuomalaiset valitsivat ensi vuodeksi puheenjohtajan. Tanja Hartonen-Pulkka jatkaa puheenjohtajana myös ensi vuonna. Muut hallituksen jäsenet: Tapio Hämäläinen, Anssi Turtiainen ja Ilkka Hyökki.

Piirihallitukseen ehdolle valittiin Tanja Hartonen-Pulkka ja Ilkka Hyökki. Piirikokousedustajiksi valittiin Tanja Hartonen-Pulkka, Tapio Hämäläinen, Ilkka Hyökki ja Anssi Turtiainen.

Keskustelua kokouksessa herätti mm. Kouluverkko, Kisalan laajennus, vanhan paloaseman tulevaisuus ja huono taloustilanne. Perussuomalaiset haluavat myös selvityksen miten vanhustenhoito on hoidettu Mäntyharjussa. Selvitystä on pyydetty kunnanhallituksessakin.

Ensi vuoden markkinatapahtumaan on lupautunut jo kaksi kansanedustajaa. Kokousväki toivottaa hyvää syksyä.

Nyt on aika herätä ja kuunnella hätähuuto!

Huolestuneena, mutta en yllättyneenä on saanut lukea vanhustenhoidon laiminlyönneistä. Olen aina puhunut sen puolesta, että lakiin on saatava minimimitoitus. Se on pakollista, koska kun mitoitus on vain suosituksena, sitä voi rikkoa ilman sen suurempia sanktioita.

Asia on uudelleen tapetilla, kun rikkomuksia on tullut esiin. Käytetään nollasopimuksella työntekijöitä, jotka ovat vain minimiajan töissä. Henkilökunta on minimissään ja joka puolella hoitohenkilökunta hoitaa kaiken osastolla. Tiskit, pyykit, suihkutukset, lääkehuollon lääkkeenjakoineen, kirjaukset, palvelusuunnitelmien tekoa, ruuan jaon, ja kaiken muun avun, mitä hälytykset tuovat tullessaan. Käyvät apteekissa, ja ostavat asiakkaalle pakolliset ostokset, jos omaisia ei ole. Työ on moninaista.

Työnantajan tehtävä on huolehtia työntekijän hyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta. Työ on muutenkin fyysisesti, että psyykkisesti raskasta sekalaisine työvuoroineen. Aamusta iltavuoroon suoraan on hyvin tavallista ja yöunet jäävät vähäisiksi. Yhä useammalle työvuorot eivät sovi, kun yövalvomisia on seassa. Onkin todettu tutkimuksissa, että hoitajan vuorot rasittavat elimistöä ja aiheuttavat ennenaikaisen kuoleman.

Puhumattakaan, että perhe-elämä kärsii. Koululta tulee paineita, että työvuorot olisi saatava ajoissa. Lapset eivät näe äitiään tai isäänsä, joka tuntuu olevan aina töissä. Puhumattakaan muista harrastuksista. Joissain työpaikoissa on määräys, että saa olla vain yksi toive kolmen viikon työlistaa kohden.

Kaiken suurimman stressin aiheuttaa se hoitajan huoli vanhuksista. Se riittämättömyyden tunne seuraa kotiin ja uniin. Vuoron alussa miettii, miten minä selviän tästä.

Tässä kohtaa en kuuntele, että ammatinvalinta kysymys. Jonkun on hoidettava sinun äitisi ja isäsi. Me hoitajat teemme työtämme suurella sydämellä pienellä palkalla. Ja en yleistä. On olemassa hyviä paikkoja. Olen ollut itse töissä useassa paikassa. Paikoissa, jonne menisin takaisin mielelläni töihin. Paikkoja, johon en menisi ikinä enää töihin. Juuri syistä, joita saan lehdistä lukea. Onneksi olen nyt löytänyt paikan, jossa hoitajaa arvostetaan ja saa tehdä työnsä hyvin. Julkiselta puolelta.

Mitä me toivomme? Me toivomme, että saisimme tehdä työmme hyvin. Riittävillä resursseilla. Niin, että saisimme tehdä oikeasti työtämme. Toivomme, että saisimme resurssien ulkopuolella tehdä palvelusuunnitelmat, lääkkeenjaon, ja muut ylimääräiset asiat. Eikä niin, että ne ovat pois hoitotyöstä. Ei meillä ole mitään tiskaamista tai pyykinpesua vastaan. Me teemme sitä kotonakin. Siihen voi vaan palkata jonkun muunkin, vaikka pitkäaikaistyöttömän. Näin kätemme vapautuisivat hoitamaan. Vastaamaan siihen tarpeeseen, jota varten vanhus hoidossa on.

Me haluamme antaa viriketoimintaa, viedä vanhuksia ulos. Laulattaa. Lukea lehtiä.

Valitettavasti tuodut epäkohdat ovat totta. Hyvinkin totta. Niistä valitetaan. Yksiköissä alkaa vaan kohu ja syyllistäminen kuka se oli. Sanan lojaliteetti työnantajaa kohtaan kuulee usein. Jokaiselle tulee paha mieli, vaikka olisi hyvää tarkoitettu, että vanhukset saavat parempaa hoitoa. Myöskin tunne siitä, että ei kuunnella, ei auta yhtään. Jotkut valittavat silti, ja joutuvat silmätikuksi. Jotkut nöyrtyvät ja valittavat. Jotkut vain nöyrtyvät. Osa uskaltaa lähteä.

Me toivomme, että kerrankin hoitajia kuunneltaisiin, eikä kysyttäisi mistä rahat. Rahaa löytyy muidenkin auttamiseen. Miksei omien vanhuksiemme auttamiseen. Sinun ja minun äitini, isäni, pappani tai mummoni auttamiseen. Joka on rakentanut yhteiskuntaamme omalla panoksellaan ja maksanut veronsa Suomeen.

Nyt kannattaa miettiä tätä yksityistämisbuumia ja mihin se johtaa. Mihin olemme valmiit myymään omat kuntalaisemme ja mikä on hinta?

Nyt on aika herätä ja kuunnella hätähuuto!

Tanja Hartonen-Pulkka

Sairaanhoitaja

Eduskuntavaaliehdokas (Ps)

Kunnanvaltuutettu

Mäntyharju

Viime eduskuntavaaleissa Tanja sai 2564 ääntä. Sinun avullasi ja tuellasi nyt eduskuntaan pääsy onnistuu. Miten voit auttaa? Jos tiedät jonkun vilkkaan tienlaidassa hyvän paikan (jonka omistaja olet), johon Tanja voi näyttävästi banderollin ripustaa, jos voit vaikka pienellä summalla Tanjaa avustaa, maksat ilmoituksen (pienenkin) lehteen. Kaikki apusi otetaan vastaan. Pienikin. Ota yhteyttä ehdokkaaseen, jos haluat olla avuksi: tanja.hartonen.pulkka(at)gmail.com

Mäntyharjun perussuomalaiset Ry

Piirihallitukseen Mäntyharjun perussuomalaiset esitti yksimielisesti (syyskokouksessa 22.11) varsinaisiksi jäseniksi Tanja Hartonen-Pulkkaa, ja Kari Wallgrenia. Tanja Hartonen-Pulkan varajäseneksi esitetään Anssi Turtiaista ja Kari Wallgrenin varajäseneksi Ilkka Hyökkiä. Jos paikkoja on vain yksi, esittää yhdistys varsinaiseksi Tanja Hartonen-Pulkkaa ja varajäseneksi Anssi Turtiaista.Nämä hyväksyttiin piirikokouksessa.

Piirikokousedustajiksi vuodelle 2019 valittiin kolme edustajaa yhdistyksen jäsenmaksun maksaneitten perusteella. Jäsenmäärä perustuu yhdistyksen jäseniin edellisen vuoden (2017) vuoden lopussa. Valittiin Tanja Hartonen-Pulkka (henkilökohtainen varajäsen Anssi Turtiainen) Kari Wallgren ( ei valittu varaa) ja Ilkka Hyökki ( henkilökohtainen varajäsen Tapio Hämäläinen.

Hallitukseen valittiin Anssi Turtiainen, Kari Wallgren, Ilkka Hyökki ja Tapio Hämäläinen. Puheenjohtajaksi siis ensi vuodelle Tanja Hartonen-Pulkka.

Eduskuntavaaliehdokasta tuetaan (Tanja Hartonen-Pulkkaa) ja muita ehdokkaita.

Kannaottona lyhyesti syyskokouksessa tuli ilmi viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden luottamuspula. Tätä on jatkunut jo jonkin aikaa. Esimerkiksi lehdestä luettuna Ruskahovin myynti aiheutti luottamuspulan, koska asiaa ei olisi saanut tuoda julki. Toinen on se, että viranhaltijat itse laittoivat kaupan toistaiseksi jäähylle, tästäkin sai ryhmämme lukea lehdestä. Ryhmäämme ei informoitu, eikä edelleenkään ole informoitu, että mitä selvitetään. Sehän tuntui jo olevan tietyillä tahoilla lukkoon lyöty kauppa. Ainaostaan aiesopimusta kaksi vastusti ja toinen oli perussuomalainen Tanja Hartonen-Pulkka.

Paikka: Kaupungin valtuustosali. Osoite: Raatihuoneenkatu 8-10.

Ännioikeuksien tarkistus alkaa Klo: 15.00.

Esityslistalla eduskuntavaaliehdokkaiden valinta ja uuden piirin puheenjohtajan valinta loppuvuodeksi 2018.

Koolle kutsujana Piirihallitus.

Tervetuloa!

Hellekesä takana

Kesällä oli pitkä hellekausi, josta jotkut nauttivat. Sairaat ja iäkkäät eivät välttämättä nauttineet ja hellekesä on tehnyt tiukkaa. Toivottavasti vanhukset pärjäsivät hyvin omissa kodeissaan ja saivat asuntoaan jollain menetelmällä viilennettyä omaisten avulla. Laitosmaisissa olosuhteissa hoitajat huolehtivat nesteytyksestä jatkuvalla tuputuksella ja painoivat itsekin työssään hiki päässä ilman ylimääräisiä taukoja, johon ei ollut aikaa. Samoin kotihoidossa oli tukahduttavaa, autossa oli kuuma. Piti myös muistaa huolehtia hoitajana omasta nesteytyksestä, että jaksaa. Laitoksissakin oli raskasta kuumuudessa ja joillain vanhuksilla ei ollut tuulettimia huoneissaan ja ilma seisoi. Huolehditaan vanhuksistamme. Kohtuullisesti kuitenkin selvitty, valitettavasti lehtiartikkeleiden mukaan jonot kyllä sairaaloissa lisääntyivät. Tähän ei olla Suomessa totuttu.

Myös eläimet ovat kärsineet janosta ja on kehotettu laittamaan vettä näkyviin myös heille. Mäntyharjussa ei edelleenkään ole eläimille uimapaikkaa osoitettu, vaikka allekirjoittanut on ollut mukana kahdessa eri aloitteessa aiemman teknisen johtajan aikana. Muualla ollaan tämän asian suhteen edistyksellisiä. Voisiko edelleen toivoa koirien uimapaikkaa Mäntyharjuun? Kaikilla ei ole uimarantaa käytettävissään ja kylttejä on ollut näkyvissä, että ei koirille, ei koiria rantaan. Uskoisin entisenä kennelyhdistyksen puheenjohtajana, että tähän aloitteeseen lähtisi mukaan kennelyhdistyskin uudestaan, niin kuin oli aiemminkin aloitteellinen. Myös perussuomalaisten valtuustoryhmä tukee asiaa. Parempi, että olisi osoittaa paikka, niin ei tarvitse yleisiä uimarantoja käyttää koirien uittamiseen ja saada paheksuvia katseita osakseen.

Kunnan tarvitsisi läheltä taajamaa vain osoittaa paikka, ja laittaa kyltti SALLITTU KOIRILLE ja kunta ei vastaa mahdollisista vahingoista. Paikan raivaamiseen saadaan varmasti vapaaehtoisia, jos kunnalla ei ole varaa. Vetoan siis miettimään asiaa uudestaan hellekesän jälkeen, nyt kun ilmapiiri on muuttunut Mäntyharjua kehittävämpään suuntaan. Huolehditaan myös eläimistämme.

Kesä meni jo. Odotellaan uutta ja varaudutaan helteeseen. Syksyn jatkoa jokaiselle.

Tanja Hartonen-Pulkka
Kunnanvaltuutettu (Ps)

Tiedote kokouksesta 26.4.2018.

Mäntyharjun perussuomalaiset ottivat kantaa kevätkokouksessaan Kinnin kemikaalionnettomuuteen. Tilanne on hyvin vakava, eikä tälläistä saisi tapahtua. Jatkossa on eri viranomaisten tarkemmin mietittävä myrkkyvaunujen säilyttämispaikkoja, ettei vastaavaa ympäristökatastrofia pääse tapahtumaan. Tämä on hyvin valitettava asia ympäristön, ihmisten ja Mäntyharjun puhtaan veden mökkikunnan maineelle. Vaikka myrkky rajoittuukin tietylle alueelle, jää Mäntyharjun myrkytetyistä vesistä mielikuva elämään.

Uuden liikuntahallin rakentamiseen on Mäntyharjun perussuomalaisilla yksimielinen kanta. Uusi halli on ehdottomasti tarpeen rakentaa vanhan viereen, jotta lukuisat liikuntaharrastukset eivät jää ilman harrastuspaikkaa.

Maakuntavaalit ovat vielä työn alla. Maakuntavaalien vaalipäälliköksi Mäntyharjuun valittiin Tanja Hartonen-Pulkka. Ehdokkaita vaaleihin ei ole vielä ilmoittautunut.

Mäntyharjun perussuomalaiset
Tanja Hartonen-Pulkka
Puheenjohtaja, tiedostusvastaava

Eilen Rantasalmella oli Etelä-Savon piirin perussuomalaisten järjestäytymiskokous. 1.varapuheenjohtajaksi oli ehdolla vastakkain Mikkelin Jussi Marttinen ja Mäntyharjun Tanja Hartonen-Pulkka. Tanja Hartonen-Pulkka voitti äänin 13-7 ja valittiin piirin 1. varapuheenjohtajaksi.

2. varapuheenjohtajaksi oli ehdolla Jussi Marttinen ja Rantasalmelta Mauno Heiskanen. Jussi Marttinen valittiin 2. varapuheenjohtajaksi äänin 12-8.

Piirisihteeriksi oli yksi ehdokas, Karin Karjalainen Pieksämäeltä, joka valittiin. Taloudenhoitajaksi valittiin valittiin Anne Korhola Mikkelistä.

Puheenjohtajaksihan valittiin syyskokouksessa Pieksämäeltä Jari Rajapolvi. Hän sai ääniä 13. Ehdolla olivat myös Reijo Paunonen Juvalta, (8 ääntä) Johanna Huisko Juvalta ( 4 ääntä) ja Seppo Kosonen Savonlinnasta (4 ääntä)

Onnea kaikille valituille vaativaan tehtävään.

Hallitus eilen järjestäytymiskokouksessaan vahvisti uuden puheenjohtajan valinnan vuodelle 2018: Tanja Hartonen-Pulkka. Varapuheenjohtajaksi valittiin Tapio Hämäläinen. Sihteeriksi Ilkka Hyökki. Taloudenhoitajana toimii Tanja Hartonen-Pulkka, joka vastaa myös tiedottamisesta ja jäsenasioista. Muut hallituksen jäsenet ovat: Kari Wallgren ja Anssi Turtiainen.

Mäntyharjun perussuomalaiset haluavat toivottaa hyvää uutta vuotta tulevaan ja hyvinvointia kuntaamme. Puolustamme edelleen tänäkin vuonna mäntyharjulaisten etua ja olemme valtakirjan arvoisia, jotka olette meille sen antaneet.

Kumpi oli ensin muna vai kana?

Kirjoitetaanpa Mäntyharjun tulevaisuudesta. Sen keskustelun paikka on nyt.

Investointilistaa on käyty läpi. Mitään ei ole lyöty lukkoon. Varmuudella ei tiedä, mikä siis toteutuu ja mikä ei. Listalla on paloaseman rakentaminen. Varmuudella ei voi sanoa säilyykö meillä edes paloasema tulevaisuudessa, kun elämme muutosten aikaan tulevan maakuntauudistuksen myötä. Kukaan ei tiedä varmuudella edes toteutuuko maakuntauudistus ja mitä se tuo Mäntyharjulle tullessaan tai pikemminkin vie mennessään.

Ruokalan remontti. Tarpeellinen kuulemma. Äänieristykset huonot, laitteita uusittava ja lisää tilaa säilytykseen.

Kunnantalon purku? No ei sen kunnostaminenkaan järkevää ole. Purkaminenkin maksaa, jos sen saa purkaa. Jollei sekin ole suojelukohteeksi julistettu.

Tekojäärata. Siitäkin ollut kahta puhetta. Ilman kattoa on sään armoilla, ja katon kanssa kustannukset nousevat, kuka kustantaa ja millä rahalla?

Ruskahovin uima-altaaseen satatuhatta on varmasti pikkuraha. Itse olen kahteen kertaan kunnanhallituksessa pyytänyt kävijämääriin tarkennusta, että kannattaako siihen sataatuhatta satsata. Säännöt ovat muuttuneet, että paikalla on oltava aina joku uimavalvoja. Uima-altaan käyttö on vaikeutunut.

Makasiinin korjausta, päiväkoti mustikkatassun pihalle katosta, vesilaitosten verkkoa, vesitornia, katuvaloja, liikenneväyliä vilistää investointilistalla, että päätä huimaa.

Liikuntahalli Kisala tarvitsee remontin tai peräti uuden rakennuksen, kirjaston remppaa siirrettiin, mutta sekin edessä ja puhumattakaan kirkonkylänkoulun kunnostuksesta.

Milli sinne, milli tänne.

Mäntyharju on väkisin pitänyt kiinni maakunnan alhaisimmasta tuloveroprosentista kynsin ja hampain. Palveluja on leikattu, juustohöylällä leikattu laskemalla tarkkaan mitä saa ostaa ja mitä ei. Sijaistenottokielto on ollut voimassa, ja aina on pakotettu jostain nipistämään. Mikä hyöty siitä 19.75 on ollut ulospäin? Ei se maakunnan alhaisin veroprosentti tänne uusia asukkaita tuo. Olemme tottuneet siihen, että se on noin alhainen vaatien silti palveluita. Olisi pitänyt jo ajat sitten hilata veroprosenttia pikkuhiljaa ylöspäin, niin ei olisi noussut meteliä.

Onko velanottaminen tosiaan se väylä? Viranhaltijat sanovat, että velkamäärä on kohtuullinen? Itse olen oppinut, että entiset on maksettava ja siten vasta lisää velkaa. Ei velalla voi elää jatkuvasti.

Palveluja halutaan ja toivotaan niiden säilyvän, jopa paranevan investointien myötä. Ainut oikea tie on verojen korotus. Niillä saadaan pidettyä palvelut mitä nyt edes on kohtuudella.

Kukaan ei tiedä varmasti edes investointisummien määrää. Ne ovat arvioita, jotka tunnetusti ylittyvät aina, kun laskelmat eivät pidä.

Minä haluan vielä yrittää pitää Mäntyharjun elinvoimaisena aidosti ja oikeasti. Olemalla vastuullinen.

Länsi-Savon palstalla ja Mäntyharjufoorumilla on kehkeytynyt keskusteluja tuloveroprosentin nostosta. Esiin tulee, että tietää jatkossa ketä äänestää. En minä ajattele ääniä, minä ajattelen kuntalaisia. Minä halua säilyttää Mäntyharjun itsenäisyyden, että palvelut säilyvät ja jopa paranevat.

Länsi-Savon palstalla jopa kuvitellaan, että kunnallispoliitikko kestää jopa sukunimen pilkkaamista. Koulukiusaamisesta puhutaan, mutta toisen sukunimen pilkkaaminen aikuisiälläkin on loukkaavaa. Hauska sinällään, että olen saanut viestejä, joissa sana ”noh” toistuu ja nauravat hymiöt niin kuin Länsi-Savon keskustelussa. Se loukkaa. Onnistuit. Kiitos. Miten lehti edes päästää läpi moisia mitäänsanomattomia Pulkkavitsejä. Kai siellä joku vahingonilo jyllää, kun pääsee kiusaamaan persua. Annetaan esimerkki, että aikuiset saa näin toimia. Facebookin Mäntyharjufoorumi kirjoittelusta kuulin muualta. itse olen ollut yli kuukauden pois sieltä. Tekisi hyvää itse kullekin. Nimimerkin takaa ampuvat ovat luusereita.

Uimahalli? Siitä pitäisi oikeasti järjestää äänestys, niin loppuisi se vatilointi rakennetaanko se vai ei. Onko meillä siihen varaa nykyprosenteilla? No ei? Noston jälkeen? Ylläpitokustannukset ovat niin suuria, että onko pienellä kunnalla varaa pitää uimahallia? Jos joku yksityinen näkee uimahallilla loistavan tulevaisuuden, kukaan tuskin laittaa vastaan sen tänne tulolle.

Aiemmin ei ole tehty mitään. Kiinteistöt rapistuvat. Nyt on maksun aika.

Siksi luotan siihen, että tuloveroprosenttia nostetaan ja saadaan pidettyä palvelut jopa parantaen palveluita. Tuskin sukan varteen mitään jää.

Hassua, että nyt kaivetaan vastuullisuus esiin toisesta näkövinkkelistä. Toiset ovat valmiita karsimaan, vaikka mistä. Ajatellaan oikeasti Mäntyharjun tulevaisuutta näinä epävarmoina aikoina maakunnan muutosten keskellä. Väki vähenee ja vanhenee. Osa muuttaa pois, kun töitä ei ole. Toiset laittavat kouluja nurin ja tekevät päätöksiä inhimillisyydestä välittämättä. Nyt sitten noustaan pystyyn ja väitetään tuloprosentin nostajia riistäjiksi.

Kuitenkin keväällä keskusta teki aloitteen maksuttomasta päivähoidosta, joka on ilmeisesti vaalitemppuna haudattu viranhaltijoiden selän taakse. Mistä tähän olisi rahat otettu? Ai niin se riippuu siitä, kuka esittää mitäkin.

Eihän vauvarahakaan saanut tuulta alleen, ja 6800 euroa oli liian iso kustannus, että syntyneestä vauvasta olisi maksettu 200euroa. Ei hyvänen aika sentään, perussuomalaiset keksivät sen. Eihän se käy. Joku vuosi se varmaan kaivetaan esiin jostain jonkun muun esittämänä.

Ihme, että Mäntyharjulisä lapsiperheille on aloitteestani vielä olemassa. Ovat varmaan unohtaneet, että minä olin aloitteen takana.

Menneessä on paljon asioita, joita olisi voinut tehdä toisin. Olisi voinut katsoa tulevaisuuteen ja hallita kokonaisuuksia. Aina paikataan jostain kulmasta ja investointisumma kasvaa, kun aina yllättävää tapahtuu.

Mutta nyt osataan ennustaa, niinkö? Että pärjätään ja osataan laskea. Onko se muka vihdoin opittu?

Kaikkea halutaan saada, mistään ei haluta maksaa.

Minä välitän oikeasti. Minä haluan asua täällä ja saada palveluita, mitä edes on. Sote varmasti haukkaa osan muualle ajan myötä. Jos emme pysy täällä. Minä haluan että muutkin kuntalaiset saavat täältä tarvitsemansa. meillä panostetaan liikkumiseen. Nyt kaikki liikkumaan.

Minä haluan panostaa tulevaisuuteen. Ei se 20.50 ole paha. Jos sillä säilymme vireänä.

Mäntyharju on paras pitäjä.

Tanja Hartonen-Pulkka

Kunnanvaltuutettu

Kunnanhallituksen jäsen

Minua on henkilökohtaisesti kiinnostanut kovasti kunnanvaltuutettuna ja vanhustyön asiantuntijana missä nyt mennään ikääntyneitten palveluiden laadussa omassa kunnassamme?
Pystymmekö enää itse enää vaikuttamaan hoidon laatuun ja SAS-jonon liikkuvuuteen ja rahojen riittävyyteen?

Minua on askarruttanut, että miten jono palveluasumispaikkoihin ja uusiin valoisiin yksityisiin palvelutaloihin kohtaavat? Vanhuksille ei ollut ennen paikkoja ja jonossa oli pahimpina vuosina 30-40 henkilöä odottamassa tehostettua palveluasumispaikkaa. Paikkoja ei ollut osoittaa. Miten kotona pärjätään? Miten tilanne on muuttunut vai onko muuttunut? Riittääkö hoitajia?

Nyt on tilaa ja rahako puhuu? Ristiriistaista tietoa tihkuu. On tullut yhteydenottoja valtuustoryhmämme jäsenille, ettei hoitotakuu aina toteudu. Viranomaiset taas vakuuttavat, ettei mitään jonoa ole ja hoitotakuu täyttyy (3kk). Lehdestä taannoin luimme muuta.

Vanhusneuvostossakin istun ja olemme sinne yrittäneet saada tietoa ikääntyneitten palveluista kunnassamme, mutta mitään tietoa virallisesti ei olla saatu. Viime kokoukseen ei asianomainen valitettavasti päässyt kertomaan asiasta, ketä oltiin pyydetty.

Viime kunnanhallituksessa (16.10.17) pyysin viranhaltijoilta Essoten Mäntyharjun palvelualueen palvelujohtajaa kertomaan seuraavaan kokoukseen missä kunnassamme mennään. On meidän tiedettävä mitä meidän omaisille ja vanhuksillemme kuuluu.

Tuntuu, että valvonta on pois kunnastamme tähän asiaan.

Tanja Hartonen-Pulkka (Ps)
Kunnanhallituksen jäsen

7. helmikuuta jätimme Jenny Reposen laatiman aloitteen kuntaan yhdessä Mäntyharjun perussuomalaisten valtuustoryhmän kanssa. Aloitteen vauvojen muistamisesta siis allekirjoittivat Mäntyharjun perussuomalaisten valtuustoryhmä Jennyn itsensä lisäksi.

Lyhyesti kerrottuna esitimme, että kuntamme muistaisi lapsiperheitä 1.1.2017 alkaen 200 euron suuruisella vauvarahalla kuntaamme syntyvien uusien kuntalaisten johdosta.
Tämä aloite ei ottanut yhtään puheenvuoroa allensa, paitsi allekirjoittaneen. Verrattiin valmistelutekstissä jo olemassa olevaan vauvajuhlaan, jossa muistetaan jo vuoden aikana syntyneet vauvat jollain lusikkasetillä. (Järjestää MLL ja SRK) Osallistuneet perheet ovat selvityksen mukaan tyytyväisiä toimintamuotoon.

Emme halunneetkaan laittaa rinnakkain kyseistä tapahtumaa. Tämä aloite oli aivan eriasia. Tähän vauvajuhlaan olisi voinut tietysti yhdistää tämän 200 euron arvoisen lahjoituksen, kun asiat kerran haluttiin rinnastaa.

Valmistelussa todettiin, että vauvajuhlaa kehitetään edelleen. No jos joku muu keksii vastaavanlaisen aloitteen, se varmaan onnistuu. Ei olisi ensimmäinen kerta.

Siksi toisekseen, missään ei lue, kuka asian valmisteli kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle. Kuka siis oli sen takana, että vauvaraha katsottiin tarpeettomaksi, vaikka olisikin ollut iso askel oikeaan suuntaan auttamaan lapsiperheitämme lisää kuntalisän lisäksi (jonka aloitteen allekirjoittanut on laatinut alun perin kunnalle) ja olisimme saaneet lisää lapsimyönteisyyttä kuntaan kaikkien hyvien harrastustoimiemme lisäksi.

Olisimme toivottaneet lapset tervetulleeksi uudella tavalla Mäntyharjuun.

Valtuustosalissa otin ainoan puheenvuoron aloitteen puolesta. Aloitteen olisi voinut palauttaa uudelleen käsittelyyn ja valmisteluun (kuka sen sitten alun perin on katsonut tarpeettomaksi) mutta tunnuin yksin jäävän asian kanssa oman ryhmäni kanssa. Aloitteen käsittelykin kesti kohtuuttoman kauan 8kk. Jotkut menevät paljon nopeammin läpi. Jotkut asiat eivät ole vain tarpeellisia.

Me pidämme konkreettisista teoista, jotka auttavat ja tukevat kuntalaisiamme ja heidän hyvinvointiaan!

Valtuustoryhmän puolesta,
Tanja Hartonen-Pulkka Pj.

Mäntyharjun perussuomalaisten jäsenkokous on valinnut ensi vuoden puheenjohtajaksi Tanja Hartonen-Pulkan. Paljon keskustelua äänestäjien keskuudessa aiheuttanut uusi Sinisten ryhmä ei ole aiheuttanut muutoksia eikä toimenpiteitä Mäntyharjun perussuomalaisissa. Lähinnä Sinisten toimintaan ollaan oltu yhdistyksen saaman tiedon perusteella pettyneitä. Yhdistyksen tietoon ei ole tullut yhtään eroilmoitusta asian tiimoilta.

Valtuustoryhmä jatkaa yhtä tiiviinä porukkana kuntalaisten hyväksi. Syksymmällä on suunnitelmissa pitää laavuilta yhdistyksen jäsenille, johon kaikki kuntalaiset ovat tervetulleita tuomaan kuntalaisen viestiä meille Mäntyharjun tulevaisuudesta.

Perussuomalaisten ehdokkaat:

Hartonen-Pulkka Tanja Sairaanhoitajaopiskelija, lähihoitaja

Hyökki Ilkka puurakennusteknikko

Hämäläinen Tapio Autonkuljettaja

Kasurinen Jenni Sairaanhoitaja,yrittäjä

Turtiainen Anssi CNC-koneistaja.

Mäntyharjulaiset. Vastatkaahan Reissupolun kyselyyn Reissupolun kotisivuilla. Ei sillä, että meiltä olisi kysytty. Tämähän on viranhaltijatasolla päätetty ja vuokrasopimukset on tehty.

Mäntyharjussa ei tiedetä mitä on kuntalaisen osallisuus päätöksentekoon. Ja kuuleminen. Liikuntajärjestöjä ei kuultu ja tässä olisi ollut nuorisovaltuustollakin vaikuttamisen paikka. Typerintä on se, että laitetaan vastakkain ja vihjaillaan alhaisia heittoja asioista, että ihan hävettää. Vastakkainasetellaan mielenterveyden yksikkö muuhun. Kyseessä ei ole muuta kuin väärä sijainti. Tontti on tarkoitettu liikunta/virkistysalueeksi.

Kuka neropatti sitten valkoisessa talossa ohjasi tälle tontille? Taas ollaan asian äärellä: meillä ei ole muka tontteja. Eihän niitä ollut joskus aiemminkaan, kun kaksi muuta Hoivakotia tänne halusi. Ja löytyihän ne tontit. Mutta niinkuin sanoin: tästäkin taatusti valitetaan. Olisiko kannattanut miettiä sijaintia kohua aiheuttamatta. Kukapa ei haluaisi työpaikkoja Mäntyharjuun? Minä ainakin. Jo hoitajana olen sitämieltä, että hienoa: hoitajille töitä.

MUTTA meiltä puuttuu kokonaisuuksien hallinta. Ja suunnitelmallisuus. Kaikkea vaan räiskitään sinnetänne. Tätäkään ei olisi tapahtunut, kun tonttia ei olisi edes tarjottu. Hoivakoti mahtuu kuulema siihen. Kuitenkin samaan aikaan kunta on tehnyt ostotarjouksen tien toisella puolella olevasta tontista. Sinne on tarkoitus siirtää tenniskentät, kun ne eivät kuitenkaan mihinkään mahdu tekojään tieltä???

Olen kennelyhdistyksen puheenjohtajana myös huolissani miten käy koiraharrastuksen. Lisäparkkipaikka, johon tenniskenttien siirtoa kaavaillaan toimii koirien koulutuskenttänä. Trafiikki parkkipaikalle aiheuttaa taatusti ongelmaa harrastuksen parissa. Jatkossa voi aiheuttaa myös parkkipaikkaongelmaa koiranäyttelyille, jotka ovat iso tapahtuma Mäntyharjulla. Parkkipaikat muutenkin täyttyvät tien laitoja myöten. Kaikki liittyy yksi yhteen, vaikka muuta väitetään.

Tanja Hartonen-Pulkka

Pitäjänuutiset laittoi yhdistykselle kyselyä, josta otettiin vain satunnaisia poimintoja lehteen. Toinen kysely tehtiin myös istuville valtuutetuille, joista tehtiin satunnaisia pimintoja. Tässä yhdistyksemme kannanotto lyhyesti kokonaisuudessaan, mitä lehteen toimitimme.

1. Mitkä tulevat olemaan tärkeimmät teemat tulevassa vaalikampanjassa?

Lähipalveluiden säilyttäminen, kunnan pysyminen elinvoimaisena, asukkaita pitäisi saada lisää houkuttelevuudella. Kuntalaisten kuuleminen, osallistuminen ja läpinäkyvyyden lisääminen. Nuorten työttömyys huolestuttavaa.

2. Mikä on tuntuma ehdokasasettelusta, saatteko ehdokkaita yhtä paljon kuin edellisissä kuntavaaleissa?

Ehdokasasettelu vielä kesken, mutta samaan pyrimme kuin edellisissä vaaleissa.

3. Mitä on saatu valtuuston toimesta tehtyä kuluvalla valtuustokaudella ja mitä on jäänyt tekemättä?

Kuluva valtuustokausi on ollut hyvin häilyvää, josta avoimuus on puuttunut. Kulttuuri päätöksenteossa on muuttunut, luottamushenkilöitä ei informoida riittävästi kaikesta. Positiivista on liikuntaharrastusten tukeminen, joka näkyy meillä hyvin hoidettuina liikuntareitteinä ja Kisalan remontti etenee. Oman paloaseman tulevaisuus huolestuttaa. Perheiden hyvinvointiin voisi kiinnittää enemmän huomiota.

4. Kuntien suurimmat haasteet tulevan valtuustokauden aikana?

Riittääkö rahat ylläpitämään kuntien jäljelle jäävää toimintaa. Väestön ikääntyminen luo omat haasteensa.

Mäntyharjun perussuomalaisten hallituksen kokouksessa 29.12 hallitus keskusteli pitkään Mäntyharjun tiedottamisesta ja avoimuudesta. Ei ole ensimmäinen kerta kun tiedottaminen ontuu, tai sitä ei ole. Toivolan koulun keittiön toiminnan lakkauttaminen olisi pitänyt tuoda avoimesti koululaisten, vanhempien ja päättäjien tietoon, ja keskustella asiasta reilusti lautakuntatasolta lähtien, jotta asiaan olisi voinut edes yrittää vaikuttaa. Hallitus haluaa vähintäänkin tuoda esiin epäluottamuslauseen tämän asian hoitamisesta viranhaltijoille, jotka ruokapalveluissa ja teknisessäkin ovat vastuussa asiasta.

Kuntavaaliehdokkaita valittiin ja hyväksyttiin. Mukaan vaaleihin ehdokkaaksi lähtevät: Tanja Hartonen-Pulkka, Jenni Kasurinen, Tapio Hämäläinen ja Anssi Turtiainen.

Jospa nyt tämän kerran avaudun täällä henkilökohtaisesti. 🙂

Mennyt vuosi on ollut kiireinen niin kuin moni muukin edellinen vuosi. Yrityksen velkoja lyhennetty silti vielä sujuvasti, vaikka tiukkaa tehnytkin. (300e/kk) Yksi pentue takana tänä vuonna. Sain kotihoidosta vakituisen työpaikan! Kotihoidossa olen ollut tiiviisti töissä syksyyn asti. Syksyllä päätin jatkaa sairaanhoitajaopintoja. Syksy olikin poikkeuksellisen rankka. Meinasin luovuttaa, mutta enpäs luovuttanut.

Luottamustoimet hoitanut siinä sivussa, muutamaan olen laittanut varani paikalle, kun olen ollut Pieksämäellä opintojen takia koko viikon asumassa. Hyvin on varani myös tehtävänsä hoitanut. Luovuin kahdesta puolueeseen liittyvästä puheenjohtajuudesta. Jotta voin hoitaa opinnot, ja kunnalliset/maakunnalliset luottamustehtäväni hyvin. Norjan reissu asuntovaunulla oli mieleenpainuvin. Mahtava reissu! Tallinnassakin ehdin käydä.

Kaiken kaikkiaan vuosi on ollut hyvä. Olen pysynyt terveenä (unohdetaan hammaskipuni viimepäivinä ja muutamat selkäkipuni) ja oikeastaan vähiten vastoinkäymisiä ja väärinymmärryksiä kuin minään vuonna. Olenko minä hiljentynyt? Apua, en kai. Yleensä olen tottunut, että joku minua poliittisesti ainakin höykkyyttää. Vaalit on tulossa, kyllä se kohta alkaa. Voisin jopa sanoa kaksi nimeäkin ääneen, ja mistä ryhmittymistä ne hyökkäykset kohta alkaa 😀 😀

Tulevaisuus jatkuu opintojen merkeissä. Voin tituleerata itseäni päätoimiseksi opiskelijaksi, koska töissä minua ei juuri näy. Kituutan aikuiskoulutustuella, makselen yritysvelkojani ja kerään opintopisteitä. Valmistun jonain päivänä sairaanhoitajaksi. Pennut on yhdet varmaan ensi vuonnakin tulossa (saksanpaimenkoira) ja suunnitelmia ei muita olekaan. Opiskelu tulee olemaan rankkaa, mutta aivot pysyvät hereillä. Lupaa en mitään. Korkeintaan teen parhaani. Niin ja kuntavaaleihin olen lupautunut. Pysyn inhimillisenä tekijänä edelleen järki päässä, menemättä turhanpäiväisiin kotkotuksiin mukaan.

Unohdin lisätä, jos ette tienneet, että minulla on hyvin rakas koira, Sara <3 Koiraharrastus pitää minut virkeänä, saa liikkeelle ja mieli tyhjenee.

Nuorempi poikanikin täytti jo 18v. Aika menee eteenpäin, eikä sitä voi pysäyttää. Tammikuussa täytän taas vuosia. Iällä ei väliä. Mä olen vissiin aina oma onnellinen typeräkin hassu itseni. Välillä tulistun niin etten henkeä saa, ja välillä nauraa räkätän vedet silmissä 😀 Että ottakaa minusta sitten tolkkua ensi vuonnakin.Mutta siitähuolimatta järki päässä, harkiten asioita. Pysyen pienen ihmisen., kuntalaisen puolella.

Kiitos kaikille ja hyvää, parempaa uutta vuotta <3

Tanja Hartonen-Pulkka

Mäntyharjun tulevaisuus askarruttaa. Sote muuttaa asioita. Mihin, sitä ei kukaan tiedä? Erityisesti soisi joskus henkilöstölle työrauhan. Muutoksia tapahtuu muutenkin kaikenaikaa, ja se kaikki on pois perustyöstä. Työ on hektistä. Mäntyharjun kotihoidossakin esimies muuttuu taas. Esimies luo ilmapiirin. Toivotaan, että kaikki sujuu jouhevasti. Uudet palvelutalotkin valmistuvat ja lyövät lisäpainetta kunnan toimintaan ja aiheuttanee henkilöstön liikehdintää.

Työttömyysluvut huolestuttavat. Erityisesti nuorten. Mistä työpaikkoja, jos niitä ei ole. Olisi hyvä antaa edes jokaiselle nuorelle työpaikka kesäksi. Vaikka kahdeksi viikoksi kerrallaan. Tavoite on kova ja toivottava, mutta onko meillä antaa töitä. Nuoren tulisi päästä mahdollisimman pian kiinni myös työelämään oppimaan pelisääntöjä. Työttömiä nuoria on meillä paljon.

Meille jää vielä tehtävää, vaikka lautakuntia katoaa kolme. me perussuomalaiset vastustimme tukipalvelulautakunnan lakkauttamista. lautakunta on tehnyt hyvää työtä, kun eritytettynä ovat olleet lautakunnan alla mm. siivous, ruokahuolto, kiinteistöjä, ja atk/hallintopalvelut. Paremmin pystyy seuraamaan toimintaa, kuin hukuttamalla ne suurempaan kokonaisuuteen. Tykipalvelulautakunnan atakana oli ensin suurempi joukko, mutta yksi puole sitten vetäytyi lakkauttamiset puolelle. me seisoimme paremnpien palveluiden takana kuntalaisille ja lautakunnan säilyminen olisi sen paremmin taannut.

Toivmme äpinäkyvää toimintaa ja avointa tiedottamista. Emme hyväksy asioitten salaamista, tuomista valmistelun kautta ilman ennakkokeskustelua. Oli kyllä sen verran huvittava episodi tonttien kannsa Mäntyharjulla. Parhaat paikat varattiin ja sitten sanotiin ettei tontteja enää ole. ja sitten niitä olikin. Lääkärinkujalle ei mitään pitänyt viranbhaltijoitten mielestä mahtua ja sitten mahtuikin. palvelukodit piti kilpailuttaa, mutta sitten se muutetiinkin perusturvalautakunnassa palvelusetelivoittoiseksi. Vaikka luulee saavansa hyvän idean jonkun tontin ostamisessakin, aknnattaa siitä kesksutella. On siitä varmaan keskusteltu, mutta missä piireissä

Kultturi on muuttunut Mäntyharjussa päätöksenteossa. Mikä siihen on vaikuttanut. uskoisin, että jatkuvat viranhaltijavaihdokset.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille.

Tanja hartonen-Pulkka

Paikkansa pitää ansaita ja olla luottamuksen arvoinen. Politiikka on kestävyyslaji. Enemmän kuulee paskapuheita ja kateellisten panettelua. Joskus se jopa sattuu. On myös ihmisiä, ketkä tuntevat minut. Tietävät minut suoraselkäisenä, suorapuheisena ja mietin asioita oikeasti.

Ajattelen kuitenkin, että olen oikeassa paikassa ja pidän järjen ääntä olemalla samaan aikaan se inhimillinen tekijä. Uskon, että minulla on oikeasti vielä annettavaa kuntapolitiikkaan. Siksi lähden ehdolle vielä seuraaviinkin kuntavaaleihin Mäntyharjun perussuomalaisena. Kaksi valtuustokautta takana.

Te päätätte, lähdenkö jatkoon. Lähde sinäkin mukaan. Ota reilusti yhteyttä!

Tanja Hartonen-Pulkka
p.050-3680244.

Tänään pidettiin piirihallituksen ja piirin syyskokous Mäntyharjussa. Kokousta kunnioitti läsnäolollaan myös ministeri Pirkko Mattila, kansanedustaja Kaj Turunen ja kansanedustaja Simon Elo.

Paikalla on kaikkiaan noin 50 henkeä.

Mäntyharjun perussuomalaisia ensi vuonna piirihallituksessa edustaa Anssi Turtiainen ja Kari Wallgren. Onnea valituille. He ovat molemmat valittuina ensi vuoden yhdistyksen hallitukseen. Lisäksi Anssi Turtiainen on Mäntyharjun kunnanvaltuutettu, että kuuluu myös Essoten valtuustoon.

Kohtuullinen vastausaika

Mikään ei ole niin raivostuttavaa, kun tärkeään asiaan passiivinen asenne. Siis en puhu nyt politiikasta, vaan siitä, että tekee työtään ja kuuluu hoitaa se.
Yrität toistuvasti lähestyä yli vuoden ajan tärkeällä asialla naamatusten, sähköpostilla, puhelimella. Aina toistuvasti vastataan: ”Nyt on kiireellisiä asioita. Palataan asiaan. Joo ja heti kohta ensi viikolla.”

Odotat. Odotat. Mitään ei tapahdu. Menee kuukausi. Otat taas yhteyttä. Joko puhelin ei vastaa. Jätät viestin vastaajaan. Laitat sähköpostia. Ja odotat.
Tätä jatkuu.

Menee vuosi. Vihdoin saat vastauksen mistä kiikastaa. Oho, ei ollut kuin pienestä kiinni. Asia etenee. Saan asian hoitoon. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa.
Mutta ei. Taas viivytys. Kaiken kaikkiaan meni puolitoistavuotta ennen kuin asiaan sai selvyyden.
Kohtuuton haitta.

Jatkossa kannattaa varmaan vähän nopeammin hoitaa asiat. Kannattaa ottaa nyrkkisäännöksi, vaikka on miten kiire, että vastaa edes vaikka kahden viikon kuluessa. Niin ja hoitaa asiat. Viranhaltijoilla ja työntekijöillä on vastuu.

Varsinkin jos kysymyksessä on työ, joka tulee hoitaa. Josta saa palkan.

Miten meni noin niinkuin omasta mielestä?

Tanja Hartonen-Pulkka

Tänään taas esitin, että osakkeita ei lunasteta koskien siis Suursavon sähkön osakkeita. Esitystäni kannatettiin, mutta häviö oli 7-2. Sitoutumattomat, keskusta ja kokoomus haluavat laittaa siis rahat osakkeisiin, joihin oli varattuna 1,5 miljoonaa. Lisämäärärahastahan myös äänestettiin sekä hallituksessa että valtuustossa.

Tanja Hartonen-Pulkka

Mäntyharjun perussuomalaiset valitsivat syyskokouksessaan tiistaina 18.10.uudeksi puheenjohtajaksi vuodelle 2017 Tapio Hämäläisen. Hallitukseen valittiin lisäksi myös Kari Wallgren ja Anssi Turtiainen. Toiminnantarkastajaksi valittiin Laila Tuomenpuro.

Onnea valituille!

Tanja Hartonen-Pulkka

Syyskokous kutsuu tiistaina 18.10.2016 klo: 18.00 Järjestötuvalla. Valitaan mm. uusi puheenjohtaja vuodelle 2017 uuden hallituksen kanssa. Käydään ensi vuoden toimintasuunnitelmaa läpi sekä talousarvioita.

Istuva puheenjohtaja Tanja Hartonen-Pulkka ilmoittaa, ettei ole käytettävissä ensi vuodelle, joten valinnassa uusi puheenjohtaja vetämään aktiivista porukkaamme vaaleihin.

Tervetuloa kaikki jäsenet kahvittelemaan ja muutenkin keskustelemaan ajankohtaista asioista!

Hallitus

Menneeseen kurkaten ja tulevaisuuteen kurkottaen ollaan ainakin tyytyväisiä siitä, että olemme panostaneet kuntalaisten omaan terveyskeskukseen. Toivottavasti tällä mittavalla remontilla se pysyy myös meillä. Lähipalveluiden säilyminen on meille tärkeää. Koulujen lakkauttamiset eivät kyllä lämmittäneet mieltä.

Pätevien ja koulutettujen työntekijöiden saatavuus on ollut ajoittain heikkoa ja vaikeus pitää työhyvinvointia yllä on haastavaa, kun olemassaololevien työntekijöiden työmäärät kasvavat. Hoitoalalle tulee ainakin tervetullutta kilpailua työpaikoista, kun ja jos uusi palvelutalo valmistuu. Työntekijöiden valinnanvapaus lisääntyy.

Haasteita riittää, kun vaikutusmahdollisuudet SoTen toimintaan ja rahoitukseen vähenevät. Samalla asukaslukumme vain vähenee vähenemistään, eikä sitä taida voida mitkään seminaarit pelastaa. Mäntyharjuun tarvitaan työtä! Meillä on suuri työttömyys ja toimeentulotuen hakijamäärät ovat kasvussa.

Hyvä, että vuoden 2015 talouden kehitys jatkui myönteisenä, samaa ei voi enää sanoa kuluvasta vuodesta.

Olemme odottavalla kannalla mitä tulevaisuus tuo meille tullessaan. Sitä ei varmaksi tiedä kukaan. Toivottavasti ei ainakaan jatkossa päätöksenteossa kiirehditä. Kulttuuri päätöksenteossa on muuttunut selkeästi. Tästä ei pääse kuin ylöspäin.

Mäntyharju on edelleen hyvä paikka olla ja elää. Jatkossakin, eikö niin? Aletaan yhdessä talkoisiin!

Tanja Hartonen-Pulkka,
Valtuustoryhmän Pj/PS.

Kunnanhallitus maanantaina. Asialistalla oleva urheilukentän myyminen kiinnostaa, koska Leppänimen koulu myytiin ja kentän piti jäädä kyläläisten käyttöön. Nyt urheilukenttäkin myydään yritykselle, joka osti koulun. Onko kyläläisiä kuultu?

Mäkelänlenkki teollisuushallin myymisestä meillä on yhteinen ryhmäpäätös olla myymättä teollisuushallia siihen hintaan kuin ollaan myymässä. Myyntihinnan pitää alkaa nelosella, jotta kauppa voidaan toteuttaa.

Aika 30.05.2016, klo 17:00 Paikka Kokoushuone Kalla
Käsiteltävät asiat
§ 82 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
§ 83 Pöytäkirjan tarkastus
§ 84 Marja-Sarika / määräalan myynti
§ 85 Talousarvio 2017 laadintaohje
§ 86 Kolmannesvuosiraportti 1 – 4 / 2016
§ 87 Mäkelänlenkki 20 -teollisuushallin myyminen Forcedes Oy:lle

Valtuustoaloite 19.8.2015

Tanja Hartonen-Pulkka/
Ps valtuustoryhmä

TYÖRYHMÄN VASTAUS ALOITTEESEEMME ja PERUSTURVALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS vt. perusturvajohtajan Päivi Niirasen suosituksesta:
(kunnanhallitukselle ja valtuustolle VAIN tiedoksiantona)

SELVITYS IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUASUMISEN JÄRJESTÄMISESTÄ JA TOTEUTTAMISESTA

Toimeksianto
Kunnanhallitus on perusturvalautakunnan esityksestä nimennyt kokouksessaan 8.2.2016
työryhmän selvittämään ikääntyneiden palveluasumisen järjestämistä ja toteuttamista
Mäntyharjussa.
Työryhmään nimettiin kh:n pj. Seppo Hujanen, perusturvalautakunnan pj. Raimo Leppäkumpu,
hyvinvointipalveluiden vastuualuejohtaja / vt. perusturvajohtaja Päivi Niiranen, hallintojohtaja
Tuomo Penttinen ja vs. kiinteistöpäällikkö Jouni Huusari.

Toimeksiannon mukaisesti työryhmän tuli selvittää:
– olemassa olevien toimijoiden halukkuus toiminnan laajentamiseen
– yksityisen palvelutuottajan kilpailutus 30 paikan kokonaisuudesta tai 50 paikan kokonaisuudesta,
jos olemassa olevien toimijoiden kanssa ei päästä sopimukseen
Ratkaisussa tuli huomioida kotihoidon toimintaedellytykset ja laatia malli, jolla Ruskahovin
alakerrassa olevista väistötiloista luovutaan vuoden 2016 loppuun mennessä.

Yleistä työryhmän toiminnasta
Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa; 19.2., 25.2. ja 23.3.2016. Lisäksi työryhmä on tehnyt
tutustumismatkan Janakkalaan ja Lahteen 15.2.2016. Matkalla tutustuttiin yksityisen sijoittajan
toteuttamaan ja Janakkalan kunnan henkilöstön operoimaan tehostetun palveluasumisen
yksikköön. Lahdessa tutustumiskohteena oli sijoittajan toteuttaman ja Mikeva Oy:n operoima
yksikkö.
Selvittääkseen kunnassa toimivan Sateenkaari ry:n halukkuutta toiminnan laajentamiseen ovat
työryhmän jäsenet tavanneet Sateenkaari ry:n toimitusjohtaja Riitta Paasivuoren ja hallituksen
vpj:n Timo Heiskasen 9.3. ja yhdistyksen pj:n Martti Lokan, Riitta Paasivuoren ja Timo Heiskasen
22.3.2016.
Työryhmä on saanut / käyttänyt asiantuntija-apua kaavoituksen ja tonttitarjonnan osalta
kaavoittaja Hanna Alaselta ja paikkatietokäsittelijä Markku Lamposelta sekä DI /Karttaako Oy Jarmo
Mäkelältä.
Kilpailutukseen liittyvissä asioissa on konsultoitu Hankintajuristit Oy / Hanna-Mari Leppästä.
Palveluasumisen tiimoilta eri palvelutuottajat ovat olleet aktiivisesti yhteydessä kuntaan. 6 yritystä
on vieraillut asian tiimoilta kunnassa kertomassa näkemyksensä palvelujen tuottamisesta.
Tapaamiset ajoittuvat marras-joulukuulle 2015, ennen työryhmän nimeämistä, mutta ovat
oleellinen osa palveluasumisen valmistelua. Tapaamisiin osallistui kunnan puolesta kunnanjohtaja
Jukka Ollikainen, hallintojohtaja Tuomo Penttinen, perusturvajohtaja Markku Tuunainen ja vastaava
palveluohjaaja Seppo Hujanen.

Palveluasumisen tarve kunnassa
Vuonna 2013 tehtiin moniammatillisella asiantuntijatyöryhmällä kattava selvitys ”Ikääntyneiden
ympärivuorokautisten asumispalveluiden toimitilat ja tarveselvitys 2013”. Tässä suunnitelmassa on
hyödynnetty ko. selvitystyötä, jotenka kattavaa teoriaosuutta tai taustojen kuvausta ei ole tarpeen
tehdä enää uudelleen.
Mäntyharjun on väestörakenteeltaan vanhusvoittoinen kunta. Ikääntyneiden hoivan- ja hoidon ja
niiden myötä myös hoitopaikkojen tarve lisääntyy ihmisten ikääntyessä. Yli 75-vuotiaiden määrä
kasvaa nopeasti Etelä-Savon alueella ja väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Mäntyharjussa yli 75 –
vuotiaiden määrä kasvaa vuosien 2012-2025 välisenä aikana 365 henkilöllä.
Palveluasumisella tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 17 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja
vanhusten asumispalveluja. Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu ikääntyneille ja
ikääntyneille muistisairaille henkilöille.
Tehostettu palveluasuminen on asumista, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden.
Asuminen eroaa laitoshoidosta muun muassa siinä, että Kela on hyväksynyt asumisyksiköt
avohoidon yksiköiksi ja asiakas maksaa erikseen vuokran ja käyttämänsä palvelut. Asiakas saa
asumiseensa Kelan myöntämää eläkkeensaajien asumistukea.
Valtakunnallisten suositusten mukaan ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen tarve olisi 8-9 %
yli 75-vuotiaiden osuudesta. Mäntyharjun osalta tarkoittaa 98-110 asukaspaikkaa vuoteen 2025
mennessä ja vuoteen 2030 mennessä 113-127 paikkaa. Tällä hetkellä tehostetun palveluasumisen
paikkoja on yhteensä 73 (47 Ruskahovissa ja 26 Mäntypuistossa). Laskennallisesti lisätarve olisi 25-
54 paikkaa riippuen tarkasteltavasta aikajänteestä. Tarvittavista palveluasumispaikoista 35 paikkaa
voisi olla tehostetun palveluasumisen paikkoja ja 15 kevyempää pienryhmäkotityyppistä
palveluasumista, jossa hoitohenkilökunta olisi paikalla klo 7-21 ja yöaikainen hoito järjestettäisiin
kotihoidon turvapalvelun kautta. Tehostetussa palveluasumisessa hoitohenkilöstö on paikalla
ympäri vuorokauden (henkilöstömitoitus on vähintään 0,6 hoitotyöntekijää/asiakas).
Maaliskuussa 2016 ikääntyneitä mäntyharjulaisia odottaa palveluasumisen paikkaa noin 50
henkilöä. Terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosastolla odottaa paikkaa 5 potilasta, Ruskahovin
väistötilassa (Vanamo) 12, Ruskahovin jaksopaikoilla 2 ja kotona 15 henkilöä. Lisäksi kotihoidossa
20 asiakkaalla on maksimikäynnit vuorokaudessa.
Palveluasumisyksikköön on toiminnan ja talouden näkökulmasta perusteltua sijoittaa erityisen
paljon tai usein vuorokauden aikana apua tarvitsevia asiakkaita, jotka asuvat pitkien matkojen
päässä (taajaman ulkopuolella). Palvelutuotanto on kustannustehokkaampaa, kun asiakkaat asuvat
samassa talossa eikä matkoihin kulu työaikaa.
Yhä enenevässä määrin tehostetun palveluasumisen paikkoja tarvitsevat myös alle 75 -vuotiaat.
Tällä hetkellä pikainen tarve 3 henkilöllä.
Asumispalveluiden toiminnan kehittämisessä käytettävissä olevilla toimitiloilla on merkittävä rooli
palvelujärjestelmän toiminnan kannalta. Myös keskeinen sijainti ja paikan helppo saavutettavuus
ovat tärkeitä ikäihmisten kannalta.

Hanna-Mari Leppäsen (Hankintajuristit Oy) käydyn keskustelun pohjalta työryhmä katsoo että
kilpailutus voidaan toteuttaa puitemenettely -kilpailutuksella tai neuvottelumenettelyllä.
Puitesopimus on nopea toteuttaa kevään aikana: kun tarjouspyyntö on saatu liikkeelle tarjousajaksi
on varattava kohtuullinen aika tarjouksen laatimiseksi. Tarjoukset saadaan siten ennen kesää.
Neuvottelumenettely vie enemmän aikaa. Asiassa tehdään ensin tarjoajien valinta (osallistumisaika
30 päivää hankintailmoituksen julkaisusta) ja tämän jälkeen käydään neuvottelut ennen kuin
varsinainen tarjousaika alkaa kulua. Tarjousajan on oltava kohtuullinen ja riittävä.
Neuvottelumenettelyssä menee enemmän aikaa kuin jos hankinta toteutetaan puitejärjestelyllä,
jossa käytetään avointa menettelyä, mutta sopimus on mahdollista saada tälläkin menettelyllä
syksyn 2016 aikana. Tämä edellyttää sitä, että hankintailmoitus julkaistaan mahdollisimman pian,
jotta neuvottelut voidaan hoitaa esimerkiksi kesäkuun aikana ja tarjousaika olisi kesän ylitse.
Molemmissa kilpailutusmenettelyissä on mahdollista asettaa ehdot, joiden mukaan kunta ei
sitoudu ostamaan tiettyä paikkamäärää. Lisäksi voidaan edellyttää palveluntuottajaa toteuttamaan
palveluasumisyksikkö Mäntyharjulle. Kilpailutuksessa tulee mahdollistaa välivuokrausmalli, jolla
asukkaan vuokrakustannus alenee alv.prosentin verran.

Palveluseteli
Palveluasuminen on mahdollista toteuttaa myös palvelusetelillä ilman kilpailutusta. Mikkelin
seudun sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt kokouksessaan 3.12.2015, §36, liite 1
vanhuspalveluiden toimintakäsikirjan. Toimintakäsikirja ohjaa palvelutuotantoyksiköiden toimintaa.
Seudullisesti on päätetty ottaa käyttöön myös tehostetun palveluasumisen palveluseteli, jonka
sisällölliset reunaehdot on määritelty ko. toimintakäsikirjassa (Liite 4).
Markkinoilla on toimijoita, joilla on valmius toteuttaa palveluasumisyksikkö Mäntyharjuun nopealla
aikataululla palvelusetelimallilla. Tämä malli on kunnan kannalta riskitön (kunnalla ei taloudellista
vastuuta investoinnista eikä sitoutumista paikkojen ostamiseen).

Aikataulu
Toimeksiannossa edellytettiin, että Ruskahovin alakerran väliaikaistiloista luovutaan viimeistään
vuoden 2017 aikana. Perusturvapalveluiden siirtyminen uuteen Sote -kuntayhtymään vuoden 2017
alusta edellyttää ratkaisun tekemistä vuoden 2016 aikana. Tämän ajankohdan jälkeen toimivalta ko.
asiassa ei ole enää kokonaisuudessaan kunnan päätösvallassa.
Em. seikoista johtuen päätös kilpailutuksen järjestämisestä, tonttiratkaisu, Sateenkaaren ratkaisu,
mahdollinen kaavamuutos ja itse kilpailutus tulee kyetä toteuttamaan vuoden 2016 aikana.
Tällä aikataululla rakentaminen käynnistyisi vuoden 2017 alussa ja käyttöönotto ajoittuisi
loppuvuoteen 2017. Palvelusetelimallilla rakentaminen on mahdollista aloittaa
kilpailutusmenettelyä nopeammin.

Palveluasumisen lisäämisen vaikutus nykyiseen palvelutuotantoon
Palveluasumispaikkojen lisääminen mahdollistaisi terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosastolla
paikkamäärän vähentämisen 21 paikasta 15-18 paikkaan. Käytännössä kustannusvaikutus
vuositasolla olisi kokonaisuutena noin -230 000€. Hoitohenkilöstöresurssina tarkoittaisi 2,5 hoitajan
vähentämistä.

Palvelukeskus Ruskahovin osalta Vanamon 12 väistötilassa olevaa asukasta siirtyisi uuteen
yksikköön. Kokonaiskustannus vuositasolla noin -350 000€ ja resurssivähennyksenä 5 hoitajaa.
Kotihoidon osalta laskenta ja ennustettavuus ovat haasteellisempaa, koska pääpaino on
palvelurakenteessa edelleen kotiin annettavissa palveluissa sekä kotihoidon asiakasmäärät ja myös
asiakkaiden hoitoisuus kasvavat. Varovainen arvio maaliskuun 2016 tilanteen osalta (15 asiakasta
täyttää tehostetun palveluasumisen kriteerit) olisi 2 lähihoitajan vähennys ja palkkakulujen osalta
noin 60 000 -70 000€/v.

Työryhmän suositukset
Työryhmä suosittelee, että
1.
Mäntyharjun kunta kilpailuttaa palveluasumisen tai ottaa palveluasumisen palvelusetelin
käyttöön;
2.
palveluasuminen tulee tuottaa Mäntyharjussa;
3.
mallissa ei saa olla kunnan sitoutumista investoinnin rahoittamiseen, eikä tietyn
paikkamäärän ostamiseen;
4.
hanke toteutetaan ns. välivuokrausmallia hyödyntäen, jolloin asukkaan maksama vuokra
alenee alv-prosentin verran;
5.
rakentamisen laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota;
6.
sopimukset kohteen toteuttamisesta ja palvelutuotannosta tulee solmia vuoden 2016
aikana;
7.
mikäli valitaan vaihtoehdoksi palvelusetelimalli, otetaan seteli käyttöön välittömästi, kun
tehostetun palveluasumisen palvelusetelituottajia on Mäntyharjussa;
a.
Paikat hankitaan palvelusetelillä, mikäli asiakas valitsee palvelusetelivaihtoehdon.
b.
Mäntyharjun kunta ei sitoudu ostamaan kiinteää paikkamäärää palveluntuottajalta,
c.
asiakas ja/tai hänen omaisensa valitsevat myönnetyn palvelusetelin kautta
haluamansa palvelutuottajan
Palveluasuminen on mahdollista toteuttaa palvelusetelillä ilman kilpailutusta,
joka on nopein ja joustavin tapa järjestää asiakkaan palveluasuminen.
Palveluasumispaikkojen tarve Mäntyharjussa maaliskuussa 2016 n. 50
paikkaa. Palveluseteli on myös hyvä mekanismi asiakkaan valinnanvapauden
toteuttamiseen. Asiakas ja/tai hänen omaisensa valitsevat myönnetyn
palvelusetelin kautta haluamansa palveluntuottajan. Asiakas voi edelleen valita
palvelusetelin sijaan myös kunnan tuottaman asumispalveluyksikön.
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös 3.12.2015 § 36
mahdollistaa tehostetun palveluasumisen palvelusetelin käyttöönoton.
Palvelusetelimalli on kunnan kannalta riskitön (kunnalla ei taloudellista
vastuuta investoinnista eikä sitoutumista paikkojen ostamiseen).
Valtuustolle 31.3.2016 pidetyn infotilaisuuden pohjalta on tilattu
Arkkitehtitoimisto Arkviiri Oy:ltä rakennuspaikkaselvitys (Maastomalli ja selvitys
rakentamismahdollisuuksista) koskien terveyskeskuksen tonttia. Selvityksen
tulee olla valmis 25.4.2016.
Asiakokonaisuudesta keskustellaan kokouksessa.
Kokouksessa läsnä myös hallintojohtaja Tuomo Penttinen ja vs.
kiinteistöpäällikkö Jouni Huusari.

Ehdotus
Esittelijä: Päivi Niiranen, vt. perusturvajohtaja
Perusturvajohtaja esittää perusturvalautakunnalle työryhmän suositusten
pohjalta:
1.
Mäntyharjun kunta ottaa seudullisesti hyväksytyn tehostetun
palveluasumisen palvelusetelin käyttöön välittömästi,
kun tehostetun palveluasumisen palvelusetelituottajia on
Mäntyharjussa;
2.
kunta ei sitoudu investoinnin rahoittamiseen eikä tietyn
paikkamäärän ostamiseen;
3.
hanke toteutetaan ns. välivuokrausmallia hyödyntäen, jolloin
asukkaan maksama vuokra alenee alv-prosentin verran;
4.
rakentamisen laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota;
5.
perusturvalautakunta saattaa asian kunnanhallitukselle tiedoksi

PERUSTURVALAUTAKUNTA HYVÄKSYI TÄMÄN YKSIMIELISESTI.

Mäntyharju varaa keskeiset tontit muille toimijoille, näkemättä tulevaa. Sitä mikä meillä on aina ollut tiedossa jo vuosikymmenen: palveluasumispaikkojen lisääminen. Tämä on vaan totuus, että kotona on yhä huonompikuntoisia, jotka eivät kotikäyntien avulla enää pärjää. Vanamosta Ruskahovin alakerrasta piti tulla vain parin vuoden väliaikaisratkaisu. Aiemmin tehtiin selvitystyötä, ja päädyttiin tekemään lisäsiipi Ruskahoviin, innokkaimmat esimiehet kertoivat jo aikataulunkin silloin muinoin lehteen.

Muutos tapahtui välissä ja päädyttiin kehittämään kotihoitoa. Kehittämään? Kaunista. Kaunis ajatus, mutta ei se kunto kotona kohene sen enempää, vaikka käyntejä lisäisi. No se siitä.
Asiaan: Siis nyt sitten kun kerrankin herättiin, onkin jo kiire. Tontteja ei ole, ei missään. Kaikki on varattu. Ja vaatii kaavamuutoksen. Niin se vaatii Björkmanin tonttikin. Siinä menee aikaa puoli vuotta? Joten voi siihen valita toisenkin tontin. S-marketin lähistöllä on tilaa, onko neuvoteltu? Paloaseman vastapäätä on tilaa? Kierrätyskeskuksen vieressä on tilaa. Vanha urheilukenttä? Näitä on tuotu esiin, ei käy. Tehdään se rantapuistoon! 😀

Brörkmannin tontin keskeinen sijainti? Mikä keskeinen sijainti? Niin terveyskeskukseen? Eikö keskeisempi sijainti olisi vaikka Ruskahovin vieressä ja kauppojen lähellä? Palveluasumisyksiköissä kiertää lääkäri ja jos lääkäriin oikeasti on tarve, meno sinne sujuu taksilla tai ambulanssilla. Ei sijainnilla ole merkitystä sen suhteen. Pikemminkin jos kaupat ja tori olisivat lähellä, houkuttaisi se vanhuksia liikkumaan ketkä kykenevät (harva pystyy siihen omatoimisesti) ja jos ei muuten niin saattajan kanssa. Terveyskeskuksen mäki on hyvin raskas työntää pyörätuolia.

280 000!!!! Ei voi olla totta, ja purkukustannukset päälle. Ensin mitään ei rakenneta, ei ole rahaa. (Muistuu mieleen, kun kennelyhdistys pyysi tuhatta euroa (1000e) koirankoulutuskentän aitaustarvikkeisiin, että kenttä pysyy hyvänä, eikä kukaan revittele siellä autolla, sanottiin valtuustossa, että ei olla budjetoitu. Hahahahahah. )
Ja nyt sitten ei olla köyhiä eikä kipeitä. Miten esitys voi edes tulla ilman etukäteiskeskustelua keskeisten luottamushenkilöiden kesken. Ilmoitettiin vaan, että tälläinen tulee. Jostainhan se vihreä valo on idealle tullut.

Ei ollut helppoa myöntää rahaa suolaiseen lääkärin asuntoonkaan, mutta vielä tämä. Nyt kuntalaiset ideoimaan, että saadaan hyvä asia eteenpäin vähemmillä kustannuksilla, jotta vanhukset saavat palvelutalonsa. Pitäisi avata kuntalaiskysely tälle asialle. Jos se parempi ratkaisu jostain syntyisi, kun kerran viranhaltijoitten mukaan muuta ratkaisua ei ole.

En vastusta itse asiaa. Palveluasumista tarvitaan.

Mun kaaliin ei mene, että Attendo on varannut kaksi tonttia (ainakin) Mäntyharjusta. Ja Mäntyharju ostaa tontin 280 000, johon kilpailuttaa rakennuttajan ja palveluntarjoajan. Jos vaikka nyt Attendo voittaa tämän kilpailutuksen tälle tietylle kalliille tontille, niin purkaako se sitten jo tekemänsä varaukset muista tonteista? Vai rakentaako se silti omansa ja jopa kaksikin. Miten Mäntyharjuun mahtuu siten Mäntyharjun kilpailuttama palvelusuminen ja vielä lisää yksityisiä toimijoita? Vai tekeekö Mäntyharju 30-paikkaisen ja Attendo 20-paikkaisen? Onko viranhaltijat käyneet läpi tämä keskustelun? Tai ovat varmaankin tietoisia missä mennään ja se ohjaa tätä kaikkea.Kun se on varmaan liikesalaisuus.

SIIS toistan: Attendo on varannut kaksi keskeistä tonttia. Ovat jo tehneet maaperätutkimuksiakin. Koska kunnalla ei nyt sitten kuulema ole tonttia, kilpailuttaa se palveluasumisen Brörkmannin tontille, joka maksaa siis ensin 280 000 ja kaupan purkukustannukset. Miten musta tuntuu, että jotain menee nyt ohi.

Mitä jos palveluasumiskilpailutuksen voittaa joku muu? Tuleeko meille silti Attendo? Tarve on 40-50 vanhukselle. Hienoa palvelutarjontaa on kohta enemmän kuin vanhuksia ja meidänhän kannattaa ottaa vastaan lähikuntienkin vanhukset 🙂

Ennen oli Slogan: yrittävä Mäntyharju. Pitäisi keksiä jo uusi. Tai siis mitä sitä uutta keksimään, niinhän me olemmekin: Yritetään vaikka mitä. 🙂

Tanja Hartonen-Pulkka

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän valtuustoon valittiin Mäntyharjua edustamaan Anssi Turtiainen/PS ja varalle Christian Malm/PS.

Mäntyharjusta valittiin myös muista poliittisista ryhmistä 3 miestä. 1 keskustasta, 1 kokoomuksesta ja 1 demareista. Sitoutumattomat eivät voi vaikuttaa kuin paikallistasolla, joten heitä ei voitu valita, koska ovat poliittisesti sitoutumaton ryhmittymä. Jäivät siis neuvotteluiden ulkopuolelle paikoista.

Valtuustohan aloittaa työskentelyn 2017, jos asiat etenevät.

Mäntyharjun perussuomalaisilla on runsaasti osaavia naisia, mutta tähän kuntayhtymän valtuustoon olivat jäävejä kaikki, jotka työskentelevät sosiaali-ja terveysalalla.

Aiempina vuosina oli tehty hyvää työtä tutkimalla palveluasumisen tarvetta ja tehty suunnitelmia Ruskahoviin tehtävästä lisäsiivestä. Johtajat vaihtuivat välillä, tarve katosi ja kunta päätti panostaa kotihoitoon.

Johtajat vaihtuivat taas, ja laadin aloitteen ryhmällemme (perussuomalaiset), että tilanne tunnistettaisiin uudestaan, koska palveluasumisesta jos mistä, on huutava pula ja lähihoitajana näen hyvin läheltä asiantuntijan asemassa, ruohonjuuritasolla, missä mennään.

Päätimme laatia aloitteen, että asiaa tutkittaisiin uudestaan ja ihan suoraan esitimme palveluasumisyksikön perustamista Mäntyharjuun. (19.8.2015)

Nyt on työryhmä perustettu ja kerrankin on kaikki ryhmittymät mukana, kun aiemmassa valtuustossa puhuin tuuleen.

Olen ollut vahvasti viemässä tätä hanketta eteenpäin ja puhunut vanhustenhoidon tilasta useaan otteeseen puheissani ja tehnyt lukuisia valtuustoaloitteita, jotka ovat vaan tiedoksi annettu eteenpäin.

Kiitos siis kaikille ketkä olette tehneet yhteistyötä tämän hankkeen eteen. (Vaikkakin TAAS sitoutumattomien oli tarve minua mollata paikallislehdessä tänäänkin, mutta minkäs minä sille teen, että otetaan aina henkilökohtaisesti ja olen piikki persauksissa. Heidän tiedonantonsa uutisen muodossa oli selvä vastine minun aiempaan kirjoitukseen rikkaitten ja köyhien vanhainkoti  ) Että vaikka yhteistyötä hekin peräänkuuluttavat, ei se yhteistyötä paranna jatkuva närppiminen. Kerran pyysin yhteistyötä eräältä taholta, todettiin minulle sanomalla: ”Miksi me sinua auttaisimme, että saisit taas sulan hattuusi.”

Mutta joka tapauksessa hanke etenee, toivottavasti tonttivaraukset eivät rajoita omaa toimintaamme, että sopiva ja edullinen asumisratkaisu löytyy ja se rahoitus. Nyt tämä hanke ei saisi kariutua mihinkään. Voisi myös kaivaa esiin sen suunnitelman, joka on olemassa lisäsiivestä Ruskahoviin, kaksikerroksinen lisäsiipi taruvuoren, Päiväkoti Mustikkatassun ja Ruskahovin läheisyyteen ei olisi mahdoton tehtävä, mikäli maasto sen sallii ja siipi siihen mahtuu.

Alla aloite, joka eteni ripeästi tähän tilanteeseen, tietenkin muiden myötävaikutuksella.

Valtuustoaloite 19.8.2015

Haluamme pikaisen selvityksen tämänhetkisestä vanhustenhoidon tilasta ja terveyskeskuksen akuuttiosaston tilanteesta.
Saamienne tietojen mukaan kotihoidossa työntekijät ovat tiukoilla, hoidettavien kunto huonontunut, hoidettavat lisääntyvät, samoin käyntimäärät. On huomioitava myös työntekijöiden työhyvinvointi että vanhusten hoidon laatu.

Kaavailtuihin akuuttiosaston pienennyshuhuihin haluaisimme myös selvyyden, että miten tilanne aiotaan ratkaista, jos potilasmäärää pienennetään kymmenellä. (25:stä 15:sta)
Miten kauan Ruskahovin Vanamo pysyy tilapäisratkaisuna, niin kuin meille on asia esitetty? Onko siitä tullut nyt pysyvä järjestely?

Vanhusväestö kasvaa ja olen jo aiemminkin varoitellut, että tästä ei hyvää seuraa, jos ei tilannetta ennakoida. Ei ole ennakoitu, nyt olisi aika toimia.
Ohessa liite, jonka laitoin perusturvalautakunnalle ja vanhusneuvostolle sähköpostilla, saamatta keneltäkään vastausta tai kuittausta. Liitteessä myös kysymyksiä, joihin haluamme vastauksen ja jotka helpottavat uuden työryhmän selvitystyötä, jonka pohjana voisi olla SAS työryhmä lisättynä esimerkiksi perusturvalautakunnan puheenjohtajalla tai muulla perusturvalautakunnan jäsenellä, jotta luottamushenkilöpuoli olisi edustettuna.

Myös monta muuta selvitettävää asiaa on, ja siksi esitän, että perustettaisiin uudestaan työryhmä selvittämään kotihoidon, Ruskahovin ja terveyskeskuksen resursseja ja mahdollista uutta tehostettua palveluasumisyksikköä Mäntyharjuun.

Ylipäätään selvitystä siitä haluamme, että mikä on oikea ja todellinen tilanne tällä hetkellä.

Tanja Hartonen-Pulkka/
Ps valtuustoryhmä

Tervetuloa senioripuistoon asumispalveluiden tai palveluasuntojen lähiöön!

Olen ollut aikoinani kaikenlaisia monikansallisia attendoja vastaan osaltaan niiden veroparatiisileiman vuoksi. Olen nyt työskennellyt parisen vuotta ruohonjuuritasolla vanhuspalvelujen parissa sekä palvelutaloissa että kotihoidossa kolmen eri kunnan alueella. Tällä ”sisäpiiritiedolla” toivotan Attendon ja sen toisenkin, jota ei vielä nimeltä mainittu, tervetulleeksi Mäntyharjulle tarjoamaan vanhuspalveluja omilla konsepteillaan. Kaikkia palvelujentarjoajia tarvitaan jo palvelujen laadun ja kehityksen kannalta. Työpaikatkin ovat tervetulleita ja kilpailu työvoimasta voi tuoda helpotusta työntekijöiden työssä jaksamiseen, mikä tuntuu tällä hetkellä olevan kuuma puheenaihe koko valtakunnassa.

Tosiasia on se, että meidän nykyiset ja tulevat seniorit tarvitsevat erilaisia asumiseen ja palveluihin liittyviä ratkaisuja. Kotihoidon tehokkuutta ja sillä saatavia säästöjä on hehkutettu niin pitkään, että kotihoidossa olevat hoitajat ovat palaneet jo karrelle hehkutuksen määrästa ja asiakkaiden yksilölliset tarpeet ovat unohdettu siinä sivussa. Tällä hetkellä niin Mäntyharjulla kuin valtakunnallisestikin tehostetun palveluasumisen paikkoja jonottaa liian moni. Kaikkea ei voida tehdä kotona. Kotihoidon ongelmia ovat vanhusten yksinäisyys ja turvattomuus, joka korostuu muistisairailla.

Sote ja miten se järjestetään, aiheuttaa harmaita hiuksia kaikkialla. Se saa aikaan kilpavarustelua sairaaloissa ja muissakin terveydenhuollon yksiköissä. Toisaalta se jarruttaa joidenkin päätösten tekemistä. Jos nyt kuitenkin uskotaan, että sote tulee ja itsehallintoalueet siinä sivussa tai toisinpäin, niin kannattaako Mäntyharjullakaan panostaa erilaisiin suunnitelmiin ja kehityshankkeisiin soteen liittyvissä asioissa. Emmekö voisi vain toivottaa tervetulleeksi sekä Attendon ja pari muuta, joilla on valmiit reseptit niin vanhustenhoitoon kuin muihinkin terveydenhuollon ja sosiaalipuolen asioihin. Maksetaan, mitä jaksetaan ja luotetaan markkinavoimiin hinnansääntelyssä.

Attendo on ilmoittanut rakentavansa varaamalleen ”puistotontille” vanhusten palvelutalon jopa ilman kunnan varauksia luottaen vanhusväestön maksukykyyn ja lisääntyvään palvelujen kysyntään. Antaa näiden monikansallisten ja muidenkin kilpavarustella meidät sote-aikaan ja purkaa hoitojonot. Kyllä se sote sitten päättää, kuka tekee mitä, mitä se saa maksaa ja kuka maksaa. Keskitytään mieluummin asioihin, jotka kunnille tulevat jäämään.

Ulla Sohlman
lähihoitaja

Uusi piirihallitus on nyt koossa. Eilen valittiin piirin kokouksessa Kati Kähkönen piirin puheenjohtajaksi äänin 24-20. Vastaehdokkaana oli Seppo Kosonen. Mäntyharjusta on 1. varapuheenjohtaja Tanja Hartonen-Pulkka. Kuka puhuu enää äijäpuolueesta? Kaksi naista on nyt Etelä-Savon perusssuomalaisten johdossa.

Onnea Kati Kähkönen Mäntyharjun perussuomalaisten puolesta!

Perussuomalaisten Etelä-Savon piirihallitus kokoontui 10.1.2016 Otavassa.

Piirin puheenjohtaja Raimo Heinänen ilmoitti eroavansa henkilökohtaisista syistä tehtävästään välittömästi.

Puheenvuoroissa yhdistysten edustajat sekä kansanedustaja Kaj Turunen, kiittivät Heinästä ansiokkaasta yhteistyöstä piirissä ja toivoivat sen jatkuvan tulevaisuudessakin.

Piirihallitus päätti kutsua yleisen kokouksen koolle, kokouspäivä on 7.2.2016, kokouksessa valitaan piirille uusi puheenjohtaja.

Piirin järjestäytymiskokouksessa valittiin seuraavat toimihenkilöt:

– 1. varapuheenjohtaja Tanja Hartonen-Pulkka, Mäntyharjusta
– 2. varapuheenjohtaja Tauno Frilander, Pieksämäeltä
– piirisihteeriksi valittiin jatkamaan Outi Virtanen, Pertunmaalta

Perussuomalaisten valintoja

Mäntyharjun perussuomalaisten hallituksen järjestäytymiskokouksessa tehtiin valintoja.

Vahvistettiin puheenjohtajaksi Tanja Hartonen-Pulkka vuodelle 2016.

Varapuheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Tapio Hämäläinen. Sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi valittiin Anssi Turtiainen.

Tiedotusvastaavaksi ja jäsenasioitten hoitajaksi Tanja Hartonen-Pulkka.

Tulevia kuntavaaleja varten vaalipäälliköksi valittiin Christian Malm. Vaalitoimikuntana toimii hallitus, jossa jäsenenä edellä mainittujen lisäksi Kari Wallgren.

Elämme haasteellisia aikoja. Toiset päättävät puolestamme asioita, mutta olemme itsekin vastuussa siitä, mihin ja missä Mäntyharjun tulevaisuus on. Tulevaisuutta ei kukaan voi ennustaa. Yrittää tietenkin aina voi.

Investointitahti ja summat ovat huimia. Yritämme ainakin kehittää Mäntyharjua eteenpäin. Nähtäväksi jää, mitkä hankkeista olivat kannattavia.
Perusturvassa toivomme, että budjetti laaditaan todellisten edellisvuosien toteutumisien valossa. Yllätyksiä aina sattuu, mutta ei voi vuodesta toiseen perustaa budjetin laadintaa edellisten vuosien arviointilukemiiin vaan todellisiin toteutumiin.

Työttömyysprosentin ollessa korkealla, pitää myös varautua toimeentulotulohakemusten lisääntymiseen. Myös sijaismäärärahojen tulee olla oikealla tasolla.

Vanhuksistamme olemme huolissamme. Nyt on jo viimeistään tehtävä asialle jotain kuluvana vuonna. Kaikki eivät pärjää kotona kotihoidon turvin, ja paikkoja palveluasumiseen ei ole. Jono on suuri. Tarve on jopa 50 paikkaa. Ei voi sanoa, ettei ole paikkoja ja ei ole resursseja. Meidän vanhusten on saatava tarkoituksen mukainen hoitopaikka. Aiemmin käytetty ”tikittävä aikapommi” ilmaisu ei ollut turha, jo vuosia sitten. Puhutaan laadukkaista ja tehokkaista kuntapalveluista Mäntyharjun osalta. Laadukkuuden toivomme siis toteutuvan myös vanhustenhoidossa.

Kuntamarkkinoinnin toivomme tuottavan tulosta. Investointiimme tulee myös näkyä ja kuulua. Asukasluku 6184 asukasta olisi hyvä saada nousuun.
Luottamus. Toivomme sen ja avoimuuden kehittyvän ensi vuonna.

Joulukuussa 2015.

Tanja Hartonen-Pulkka, valtuustoryhmän Pj
ja valtuustoryhmä:
Anssi Turtiainen
Jenny Mäntynen
Tapio Hämäläinen

varat:
Ulla Sohlman
Per Christian Malm

Perusssuomalaiset

Syyskokous teki valintojaan. Oli paljon jäsenistöä paikalla ja keskustelu oli vilkasta. Paikalla oli myös piirin puheenjohtaja Raimo Heinänen, joka jatkaa myös ensi vuonna tehtävässään. Jäsenistö keskusteli pitkään perusturvan tilanteesta ja miksi tänä vuonna jo puolella miljoonalla budjetti ylitetty. Varoituksia asiasta ei tullut, vaan luottamushenkilöille kerrottiin, että perusturva pysyy budjetissa. Myös valvonta on valitettavasti tältä osin pettänyt.

Valintoja myös tehtiin: Tanja Hartonen-Pulkka valittiin yksimielisesti Mäntyharjun perussuomalaisetn johtoon vuodelle 2016. Muut hallituksen jäsenet ovat: Christian Malm, Kari Wallgren, Anssi Turtiainen ja Tapio Hämäläinen.

Tottakai laatimani valtuustoaloite ryhmällemme, jossa vaadin pikaista selvitystä vanhustenhoidon ja terveydenhoidon tilasta: Resursseista, paikkatilanteesta ja mahdollisesti uuden palveluasumisyksikön perustamisesta käsitellään varmaan vasta, kun ensi vuoden talousarvio on lyöty lukkoon. Että voi sanoa sitten, että ei voi enää mitään, kun talousarvio on tehty.

Aloite on jätetty elokuussa, olisi ehtinyt. Tilanne on hyvin helppo kartoittaa, jopa minä pystyn siihen.

Pj Tanja Hartonen-Pulkka

Älkää leikatko enää vanhuksilta

Vanhusten hoidon laatu-ongelmat ovat olleet pinnalla vuosia. Vanhustenhoidon heikennykset alkoivat jo viime laman aikana, jolloin hoitolaitoksia purettiin samaan aikaan, kun vanhusten määrät kasvoivat. Viime hallituskaudella uudistettiin vanhuspalvelulaki. Vanhuspalvelulain myötä meille kerrottiin, että nyt annetaan vanhuksille mahdollisuus olla kotona. Kotihoitoa kehuttiin ja laitoksia haukuttiin.

Jotain kuitenkin jäi uupumaan – ja se oli raha. Kotihoidon mahdollisuuksia ei käytännössä parannettu millään tavoin. Uusi hallitus suunnittelee leikkauksia vanhustenhoitoon – taas. Hallituksella on tarkoitus laskea minimi henkilöstösuositus 0,4 hoitajaan per vanhus. Aiemmin tämä suositus oli 0,5 – joskin sekin oli vain suositus. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super teki vuonna 2010 selvityksen Suomen kotihoidon tilasta. Selvitykset tuovat ilmi kotihoidon työntekijöiden erittäin suuren huolen vanhustenhoidon laadusta.

Nyt Super uhkaa ottaa yhteyttä EU-viranomaisiin, jos henkilöstön määriä leikataan. Olemme molemmat kokeneet ja nähneet vanhustenhoidon karun arjen. Hoitajan käynti vanhuksen luona saattaa olla vain 5-10 minuutin mittainen. Ulkoilemaan ei välttämättä pääse ja aikaa on vain ehdottomiin toimenpiteisiin. Ruoka, lääkkeet, pukeminen ja kerran viikossa pesu ovat kotihoidon perusrunko, johon ei voi lisätä kuin välttämättömimpiä palveluita.

Palvelukodeissa ja tehostetuissa palveluyksiköissä on samanlainen meno. Itseasiassa nkine lasketaan kotihoidon yksiköiksi, koska asunnot ovat vuokra-asuntoja – vanhus siis maksaa eläkkeestään kaiken täysin itse. Meillä hoitajilla on moraalinen ja eettinen vastuu antaa ihmisille mahdollisimman hyvää hoitoa. Säästöjen takia emme aina pysty antamaan vanhuksille sellaista hoitoa ja hoivaa, jota he tarvitsevat.

Nykytilanne sotii ammattietiikkaamme vastaan. Ei ole ihme, että viisi vuotta sitten sairaanhoitajista ja lähihoitajista noin 30 000 oli töissä muilla aloilla. Hallitus kertoo ohjelmassaan panostavansa kotihoidon kehittämiseen ja tarjoavansa lisäresursseja omaishoitoon. Nämä tulevat todelliseen tarpeeseen ja haluamme kiittää hallitusta näistä parannuksista.

Jouduimme kuitenkin myös rukoilemaan hallituspuolueita: älkää leikatko käsipareja vanhustenhoidosta. Antakaa meidän tehdä työmme eettisesti kestävästi. Meidän on turvattava hyvinvointiyhteiskunnan rakentajille arvokas vanhuus – he ovat ansainneet sen. Kyse on heidän ihmisarvosta.

Tanja Hartonen-Pulkka, lähihoitaja Mäntyharju
Sanna Antikainen, lähihoitaja Outokumpu

Kannanotto sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen maakunnassa

Maakuntahallitus

Hallitus asetti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, itsehallintoalueiden perustamisen ja aluehallintouudistuksen valmistelun virkamiesohjausryhmän ja projektiryhmän 10.9.2015. Niiden toimikausi on 1.10.2015- 15.4.2019. Työryhmien tehtävänä on mm. valmistella esitys aluejaoksi lokakuussa 2015.

Etelä-Savon maakuntahallitus keskusteli kokouksessaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja niiden turvaamisesta maakunnassa. Tällä hetkellä maakunnassa valmistellaan Etelä-Savon sote-palvelutuotantoaluetta, jossa suurin osa maakunnan kunnista on mukana.

Maakuntajohtaja:

Maakuntahallitus toteaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on toteutettava Etelä-Savossa siten, että se muodostaa väestöllisesti ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden.

Maakuntahallitus pitää välttämättömänä, että maakunnan sisällä sovitaan sosiaali- ja terveyspalveluiden työnjaosta. Tämä edellyttää, että Etelä-Savon kaupungit ja kunnat pääsevät sopimukseen, joka turvaa kustannustehokkaasti, tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti palveluiden saatavuuden ja työpaikat maakunnan eri osissa. Maakuntaliitto myötävaikuttaa neuvottelujen aloittamiseksi välittömästi tällaisen sopimuksen aikaansaamiseksi.

Päätös:

Esitys hyväksyttiin.

* Edustajamme on maakuntahallituksen jäsenenä, Tanja Hartonen-Pulkka (Ps), ainoana Mäntyharjusta. Lisäksi toinen edustaja on Matti Lundenius Savonlinnasta (Ps) Paikalla tässä kokouksessa oli myös Kaj Turunen, kansanedustaja/Ps.

Minäminäminä en osallistu.

Hoitajat auttavat toisia. Auttaisivat nyt yhteiskuntaa. Eikö nyt oikeasti ymmärretä, että hallitus vaatii meitä talkoisiin juuri pakolla, kun kerran kenellekään ei mitään ratkaisua ole.

Otetaan rikkailta on helppo huutaa, kun ei itse ole rikas. Jos minä olisin rikas, en antaisi mielellään myöskään, niin kuin en nyt pienipalkkaisenakaan. Kyllä ottaisi päähän, jos olisin nero ja keksisin jonkun loistavan liike-idean, jolla rikastuisin, niin valtio veisi heti omansa pois siitäkin. No en ole keksinyt mitään maata mullistavaa. Minkäs teen, kun en ole aikanaan kouluja käynyt, selityksiä siihen meiltä löytyy varmasti monelta. Lapsuudesta lähtien.

Edelliset hallitukset eivät pystyneet mihinkään ja vajosimme suurempaan suohon. Nyt sentään jollain on pokkaa yrittää tehdä asialle jotain. Jokainen osallistuu talkoisiin.

Oli miten oli, olen lähihoitaja. Miksi lähdin tähän työhön, oli mummoni. Rakkaus mummoani kohtaan. Näin hänen hiipuvan ja päätin lähteä alalle. En lähtenyt lomien takia, en sunnuntailisien takia, tai sen takia, että sairaslomasta saa täyden palkan.

Taustaa: olin lähihoitajana vakituisesti samalla paikalla 7 vuotta. Kyllästyin vuoroihin, sunnuntaityöhön, ainaisiin muutoksiin, ja ylipäätään työvuoroihin. Valitin ja valitin työnraskautta. Totesin, ei tätä ole pakko tehdä. Ja lähdin. Olin hoiva-alan yksinyrittäjänä 4 vuotta. Tein sitä ajan kanssa asiakkaille, nautin työstäni.

En vain nauttinut siitä, että tilipussini kapeni puoleen. Ennen ansaitsin sen n. 22 000 vuodessa, 11 000 yrittäjänä. Ei ollut töitä. Tein keikkaa paikatakseni yrittäjyyden vajetta. Sairaslomaa ei kukaan maksanut, tuli paljon peruuttamattomia käyntejä. Sairaana raahauduttiin heti töihin, kun kynnelle kykeni. Ei ollut varaa odottaa liian kauan. Kukaan ei mitään sairastamisesta maksanut ja tiliin tuli aikamoinen lovi jo kolmen päivän flunssasta. Tyhjä työpäivä oli yhtä kuin palkaton. Olin sidottuna silti työhöni. Piti odottaa, että puhelin soi.

Opin arvostamaan säännöllistä palkkaa, lomia. Sairasloman saa rauhassa sairastaa. Sairastaa itsensä terveeksi asti. Totuushan on, että hoitajat eivät kovin helposti jää sairaslomalle, oli päivän karenssi tai ei. Kun tiedetään sijaistilanne, ollaan helposti kipeänä töissä. Jäädään vasta sitten, kun ei oikeasti jaksa.

Kuitenkin siis palasin hattu kourassa kunnan töihin takaisin. Otan vastaan epäsäännölliset vuorotyöt (joita en haluaisi tehdä) Otan vastaan viikonlopputyöt (joita en haluaisi tehdä). Teen tätä työtä, koska muuhun minusta ei ole. Olen lähihoitaja, rakastan vanhuksia. Toinen työ mitä olen tykännyt, on kaupan kassa. Siitäkin tykkäsin, mutta sinne tuskin enää pääsen, kun ei ole koulutusta. Ennenvanhaan ei oltu koulutuksesta niin tarkkoja. Mutta samat vuorot sielläkin odottaa. Siivousalalla valitin, kun oli vaan päivätyö, että miten pieni palkka siinä on. Kaikessa löytyy moitittavaa.

Pääasia, että on töitä.

Tottakai minä haluan lisää palkkaa, kukapa ei haluaisi. Puhutaan hoitotyön vastuusta. Onhan se vastuullista, mutta ei se raha tee siitä yhtään vastuullisempaa.

Ennemmin ainakin hoitolalla kannattaisi kiinnittää työoloihin. En usko, että edes palkankorotus tuo enempää motivaatiota työhön. Kyllä niihin olosuhteisiin, mahdollisiin resurssien kohdentamiseen ja työnjohtamiseen pitäisi enemmän kiinnittää huomiota. Siihen, että myös esimiehet olisivat kannustavia, eivätkä uhkailevia. Hiljaisuuden ilmapiirillä ei saada kuin lisää jupinaa aikaan.

Joku lähtee nyt pois, kun palkka pienenee satasen kuussa? Hän on varmaan ollut jo muutenkin mitta täynnä työhönsä, eikö niin? Varmasti on tulijoita työhön, minäkin odotan vakipaikkaa kieli pitkällään. Mielellään tekisin ylitöitäkin, jos tällä alalla niitä vain saisi tehdä.

Asennemuutos? Kyllä, minulle tuli asennemuutos. Osaan ajatella myös työnantajaa, joka minulle työpaikan antoi. Heille tulee kalliiksi sairaslomat, lomat ja sunnuntait. Yrittäjä voi nyt satsata enemmän rahaa työpaikkaan ja todellakin vaikka etsiä sunnuntaityöhön joskus pieneen liikkeensä jonkun töihin, kun se ei maksa niin paljon. Itse kun olin yksinyrittäjä, ei minulla ollut varaa palkata ketään. Jos olisin palkannut jonkun, mietin pitkään, että mitäs jos hän sairastuu ja maksan sairasloma-ajan palkan, niin ei minulla ole varaa maksaa sijaista. Ja niinpä sitten tein itse työt. Niin se vaan menee. Olisin edes vaikka viikon pitänyt lomaa, että joskus muu olisi tehnyt työt. Mutta pidin palkatonta ja peruin työt. Ja ei ne asiakkaat pitäneet siitä.

Ole sinäkin joskus yrittäjä. Mieli avartuu.

Nyt mukaan talkoisiin. Kyllä se mitta varmasti tulee täyteen joskus, jos toistamiseen tulot tippuvat. Mutta minä yritän ajatella niin, että nyt jokainen mukaan nostamaan Suomi ylös, eikä niin, etten minä ainakaan. Lakoillakaan ei saada kuin hallaa aikaiseksi.

Miten voidaan säästää, kun ei halua osallistua. Huudetaan ja linkitetään linkkejä, että Suomi velkaantuu. Kun itse voisi auttaa, alkaa hirveä meteli.

Vanhukset eivät voi mennä lakkoon. Eivätkä työttömät. Eivätkä lapsiperheet. He ovat jo osallistuneet talkoisiin. Palkolliset voivat sillä kiristää etujensa säilymistä. Harmi. Soisin lakko-oikeuden ennemmin kuitenkin vielä vähävaraisemmille.

Minä osallistun talkoisiin, en lakkoile. Mitä se sitten auttaa, näkee tulevaisuudessa. Mutta olenpahan osuuteni tehnyt.

Tanja Hartonen-Pulkka

http://tanjahartonen-pulkkakuntavaalit.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202328-minaminamina-mina-en-osallistu

Valtuustoaloite 19.8.2015

Haluamme pikaisen selvityksen tämänhetkisestä vanhustenhoidon tilasta ja terveyskeskuksen akuuttiosaston tilanteesta.

Saamienne tietojen mukaan kotihoidossa työntekijät ovat tiukoilla, hoidettavien kunto huonontunut, hoidettavat lisääntyvät, samoin käyntimäärät. On huomioitava myös työntekijöiden työhyvinvointi että vanhusten hoidon laatu.

Kaavailtuihin akuuttiosaston pienennyshuhuihin haluaisimme myös selvyyden, että miten tilanne aiotaan ratkaista, jos potilasmäärää pienennetään kymmenellä. (25:stä 15:sta)

Miten kauan Ruskahovin Vanamo pysyy tilapäisratkaisuna, niin kuin meille on asia esitetty? Onko siitä tullut nyt pysyvä järjestely?

Vanhusväestö kasvaa ja olen jo aiemminkin varoitellut, että tästä ei hyvää seuraa, jos ei tilannetta ennakoida. Ei ole ennakoitu, nyt olisi aika toimia.

Ohessa liite, jonka laitoin perusturvalautakunnalle ja vanhusneuvostolle sähköpostilla, saamatta keneltäkään vastausta tai kuittausta. Liitteessä myös kysymyksiä, joihin haluamme vastauksen ja jotka helpottavat uuden työryhmän selvitystyötä, jonka pohjana voisi olla SAS työryhmä lisättynä esimerkiksi perusturvalautakunnan puheenjohtajalla tai muulla perusturvalautakunnan jäsenellä, jotta luottamushenkilöpuoli olisi edustettuna.

Myös monta muuta selvitettävää asiaa on, ja siksi esitän, että perustettaisiin uudestaan työryhmä selvittämään kotihoidon, Ruskahovin ja terveyskeskuksen resursseja ja mahdollista uutta tehostettua palveluasumisyksikköä Mäntyharjuun.

Ylipäätään selvitystä siitä haluamme, että mikä on oikea ja todellinen tilanne tällä hetkellä.

Tanja Hartonen-Pulkka/
Ps valtuustoryhmä

Nuorisovaltuusto kuuleminen ja oikeudet osallistua lautakuntien
kokouksiin
24.11.2014
Tanja Hartonen-Pulkka
Kv 20.5.2015 Aloitteessa esitetty nuorisovaltuuston kuulemis- ja
läsnäolo-oikeuden toteuttaminen tapahtuu hallinto- ja
johtosääntöuudistuksen kautta uudistettu kuntalaki huomioiden,
tavoite on vuoden 2015 loppuun mennessä.

Kv 11.6.2014
Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Kunnan mahdollisuus työllistää nuoria kesätöihin on
talousarviosidonnainen. Vaikka palkkasumma ei ole kokonaisuuden
kannalta tarkasteltuna suuri, nuorten kesätyöpaikkojen osalta on kyse
palvelutuotannon kannalta ei välttämättömästä kuluerästä. Hyvin
hoidettu talous varmistaa toiminnan jatkamisen. Vuoden 2015
talousarviossa on varaus 14 nuoren (alle 18 v) palkkaukseen. Lisäksi
hallintokunnat työllistävät eripituisiin sijaisuuksiin yli 18 v lähinnä alan
opiskelijoita.

29.5.2014
Perussuomalaisten ryhmä
Kv 11.3.2015 Tähderuoan seuranta suoritettu ja selvitys annettu.
Tuotantopäällikkö on valtuutettu sopimaan tähderuuan noutamisesta
paikallisten toimijoiden kanssa ja organisoimaan pienten yksiköiden
ylijäämäruuan myymisen työntekijöille omakustannushintaan.

Huomenna oma yritystoimintani loppuu. Haikea olo. Selkä seinää vasten ei vaihtoehtoja. Hoitoala on kasvava ala. Asiakasmäärät kasvaa, mutta yksinyrittäjälle ei. Markkinointi meni varmaan pieleen, asiakkaita ei ole. Palveluseteliä ei ole laajennettu sairaanhoidollisiin tehtäviin. Varmasti olisin voinut monet silmätipat, ja haavanhoidot plus lääkkeenjaot tehdä.

Kunnalla hoitaja hukkuu töihin, oman paikkakunnan yksityiselle niitä ei ole. Pulinat pois ja järki käteen. 4 vuotta elämästäni olin yksinyrittäjä. Tiedän sen kirot ja ilot laajudessaan varsin hyvin. 11 tuntia viikossa oli lopputulema töitä. Se siitä. Haikeaa. Tykkäsin niin olla oman itseni herra. Joko olen aikaani edellä. Tai väärässä paikassa.

Tanja Hartonen-Pulkka

Terveyskeskuksen jonot eivät varmasti ole mielekkäitä. Itse olen jonottanut siellä myös asiakkaan kanssa. Vieressä toinen odottaa vuoroaan ja oksentaa kuppiin. No jo, sellaista se jonotus on, vaikka olisi aikakin, mutta ilman varausaikaa jono kasvaa ja ihmiset tuskastuvat. Sairaana ei ole kivaa jonottaa yhtään ylimääräistä ja taudit tarttuu. Työssäkäyvän olisi päästävä töihin, jos sairaus ei edellytä sairaslomaa, ja siellä sitten jonotat. Olen saanut paljon negatiivista palautetta tk:n jonotussysteemistä. Sen päätöksen tekivät viranhaltijat ilmeisesti johtoryhmässä, jota olivat valmistelleet pitkään ja heidän mielestään se toimii. Tietenkin, ei heidän tarvitse jonottaa siellä.

Luottamushenkilöillä ei ole mitään tekemistä uuden systeemin kanssa. Uutta toimintatapaa ei esitelty kehittämisjaostossa, eikä kunnanhallituksessakaan. Se on työnjohdollista, operatiivista johtamista. Mielelläni olisin minäkin sanonut sanasen asiaa. Luin lehdestä asiasta niinkuin muutkin.
Kannattaa varmaan laittaa palautelappusia odotusaulaan ja palautelaatikko. Vai onko siellä jo? Vetää yhteen, ja miettiä johtoryhmässä, oliko kokeilu sen arvoista. Lehdessä oli kyllä jo aiemmin juttua, miten hyvä malli on. Onko kuntalaisten mielestä? Viranhaltijan kannattaa mennä kuumeessa jonottamaan päivystykseen ja katsoa miten mukavaa se on, kun toiset menee jonon ohi.

Saa sillä kyllä jonoa pienemmäksi. Jää ennemmin kotiin.

Tanja Hartonen-Pulkka

Valtuustopuhe 20.5.2015

Paljon on tehty. Paljon on tehtävää. Riippuu mitä tehdään ja mitä taloutemme kestää.

Väki vähenee. Yritämme pitää Mäntyharjun hengissä.

Arvostellaan kiinteistöjen kuntoa. Ihan asiasta. Tämä on ollut tiedossa jo ennen valituskierrettä, ja listaa on tehty. Tähän on tultu vuosikymmenien saatossa ja kaiken korjaaminen hetkessä on mahdoton tehtävä.

Olemme kuitenkin koko ajan yrittäneet rakentaa parempaa Mäntyharjua. Päiväkoti. Koulu. Nyt terveyskeskuksen saneeraushanke, josta keskustellaan tänään. Kokonaisuus pitää huomioida. On kunnantalon kohtalo mietittävänä ja samoin paloasema, Myllyrinne. Populus törröttää pystyssä. Onko Askeleenkaan kohtaloa mietitty. Harmi, että terve Varpasen koulu lakkautettiin ja myös Leppäniemen koulusta vastaavasti paljastui ikävä yllätys. Jäämme myös kaipaamaan palveluasumuspaikkoja vanhuksille, joita olisi lisättävä.
Keskustan kehittämishankkeen ympärillä oli monenmoista suunnitelmaa, kaikkiin en enää itse edes osallistunut, kun näin toteuttamisen mahdottomaksi ja ajanhukaksi. Saatiin me kyltti torille ja Kurkiniemeen uimaranta.

Muutoksia paljon. Henkilöstön on ollut vaikea seurata missä mennään. Jokainen siirtää toimistoaan ja yksikköään toisiin paikkoihin ja tehtäväkuvaukset muuttuvat. Joustavuutta on tarvittu nyt enemmän kuin koskaan. Näkyykö tämä säästöinä tai käytännössä miten muutokset ovat asioita helpottaneet, voidaan olla kuka mitäkin mieltä. Ja katsotaan miten uudistuksien kanssa kunnassamme käy, kun Sote-karhu jyrähtää. Meneekö investoinnit hukkaan ja muut muutokset vai oltiinko aikaamme edellä. Siitäkin voidaan olla montaa mieltä.

Kunnan työntekijöiden työhyvinvointia ylläpidetään ja sairaslomien sijaisuudet hoidetaan pääosin omin voimin. Tukeeko tuplavuorot, ja vapaapäiviltä töihin tulot hyvinvointia? Toiveita työvuorolistoissa on alettu ottaa enemmän huomioon ja on keskitytty perheen ja työn yhteensovittamiseen tällä tavalla. Koulutukseen on panostettu. Hienoa! Myös hoitajamitoituksiin on syytä puuttua ja katsoa, että hoitajamäärät ovat riittäviä ja täyttävät edes minimisuositukset.

Talouteen voidaan olla vielä tyytyväisiä. Vielä. Tulevaisuutta on vaikea arvioida. Kun ei ole sitä kristallipalloa. Aina voi yrittää ja pitää yrittää.

Tanja Hartonen-Pulkka
Ps, valtuustoryhmän Pj
20.5.2015

Kunnan terveyskeskus tarvitsee kipeästi remonttia- Suurempaa tietoa minulla ei ole.

Historiaan voisi palata sen verran, että siellä oli kaksi osastoa, joista toinen suljettiin home-epäilyjen takia. Potilaat siirrettiin ns. väistötiloihin tilapäisesti, joista tulikin sitten pysyvät tilat. Luulin, että homesiipi remontoidaan, mutta se vissiin puretaan.

Tehdään jotain uusia juttuja ja kaikenkaikkiaan hankepäätöstä ei olla edes tehty, kun on jo täydet suunnitelmat, urakkatarjouskilpailut tehty ja hetaan jo 2.2. miljoonaa lisämäärärahaa. Alunperin arvio oli siis 3 miljoonaa, ja nyt tulikin 70% lisäys aiempaan.

Edellisinä vuosina ollaan oltu hyvin tarkkoja rahasta. Kennelyhdistys ei edes saanut 1000 euroa talkoisiin, joilla kunnan yleiseen kenttään/parkkipaikkaan rakennettiin talkoilla aita ja pyydettiin rahaa aitatarpeisiin. Ilmoitettiin, että rahaa ei ole. Noin niinkuin vertauksena.

Esitin asian pöydälle jättämistä, että suunnitelmat tarkastettaisiin, mihin perustuu. 2.2 miljoonan nousu? Mitä se sisältää? Onko vielä mahdollisuutta vaikuttaa kustannuksiin? Kysymys ei ole siitä, että kyseenalaistan remontin tarpeen kaikkineen. Mutta Sote vielä seisoo ja mitä se merkitsee uudelle terveyskeskushankkeelle, josta on jätetty pois työterveyshuolto ja ensihoito. Yhteensä 5,2 miljoonaa ja villi veikkaus, se ei edes riitä.

Kun kerran rahaa on, eikö sitten samaan syssyyn voisi lisäsiivenkin vanhuksille tehdä, kun palveluasumispaikkoja tarvitaan edelleen lisää. 🙂

Velkarahaa lisää. Tämähän on isompi hanke kuin koulu tai päiväkoti. Mikä siis kokonaisuudessa maksaa, siihen halusin vastausta, enkä saanut.

Esitin pöydälle jättämistä. Äänin 6-3 hävisin. Teknisessä lautakunnassa Tapio Hämäläinen (ps) esitti myös teknisessä lautakunnassa pöydälle jättämistä, mutta jäi yksin ja jätti pöytökirjaan eriävän mielipiteen.

Ennen hankkeissa oli työryhmä, joka koostui henkilöstöstä, viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä. Tässä projektissa jälkimmäiset, eli luottamushenkilöt jätettiin sivuun.

Eduskuntavaalien tulos Mäntyharjulla noudatti samaa kaavaa kuin valtakunnallisestikin: me olimme hopeasijalla. Jätimme taaksemme Kokoomuksen ja Demarit. Demarit hävisivät Mäntyharjussa valtakunnallisesti kaikken eniten. Hyvä me. Oma ehdokaamme Tanja Hartonen-Pulkka nousi omien ehdokkaittemme kärkinimiin kuudenneksi kaikista 17.sta ehdokkaasta. Naisista ylivoimaisesti ykkönen saaden 2564 ääntä. Yksistään jo Mäntyharjulsta 470 ääntä, seuraavana Mikkelistä ja Kouvolasta. Tanja Hartonen-Pulkan vaalibudjetti oli 4630 euroa, josta ulkopuolista rahoitusta 1450 euroa. Jo pelkästään siksi täytyy todeta, että suosio ei tullut rahalla, vaan päättäväisellä kenttätyöllä ja tulokset puhuvat puolestaan.

Hyvä Perussuomalaiset. Tästä on hyvä jatkaa.

Mäntyharjun perussuomalaiset vahvistivat järjestäytymiskokouksessaan tammikuussa puheenjohtajakseen Tanja Hartonen-Pulkan vuodelle 2015. Varapuheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Tapio Hämäläinen ja sihteeriksi valittiin Jenni Kasurinen. Perussuomalaiset suunnittelivat tulevia vaalitapahtumia tälle vuodelle keskittyen eduskuntavaaleihin. Mäntyharjun perussuomalaisilla on oma ehdokas vaaleissa, Tanja Hartonen-Pulkka.

https://www.facebook.com/kansanedustajaksi

Palvelusetelistä tein aloitteen valtuustoryhmällemme, että otettaisiin käyttöön lapsiperheille. Vastaus oli kunnalta, että ei voi laajentaa palvelusetelin käyttöä, koska kunnalla ei ole tarjota vastaavaa palvelua. Sanoin, että kannattaisiko jättää asia kuitenkin harkintaan. Jossain kohdin Perusturvajohtaja kertoi, että nyt on nimettynä vastuuihminen tähän asiaan. Ja aloite on jo mennyt niin hyvin eteenpäin, että
Mäntyharjun kunta tarjoaa lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua vuoden 2015 alusta palvelusetelillä.

Hyvä, hienoa! Kiitos Mäntyharjun kunta, kun huomioitte aloitteen. Toivotaan myös julkisuutta asialle, että asia menee myös kuntalaisten tietoisuuteen.

Tanja Hartonen-Pulkka
Valtuutettu

Nuorisovaltuuston tärkein tehtävä on toimia oman kaupunkinsa/kuntansa nuorten edunvalvojana. Monet nuorisovaltuustot ovat saaneet puhe- ja läsnäolo-oikeudet kunnan/kaupungin lautakuntiin sekä kunnan/kaupunginvaltuustoon. Lisäksi he saattavat tehdä eri toimielimille aloitteita ja kannanottoja.

Olemmeko me Mäntyharjun kuntana kuulleet riittävästi nuorisovaltuustoa ja antaneet heille oikeuksia tulla kuulluksi riittävästi. Voisimmeko antaa heille oikeuden olla läsnä puhe-oikeudella lautakunnissa ja valtuustossa? Kysyä nuorisovaltuuston mielipidettä asiaan?

Ei riitä, että ryhmät saavat halutessaan pyytää nuorisovaltuuston edustajan kuulemaan oman ryhmänsä kannanottoja, vaan että kunta ottaisi enemmän myös nuorten mielipidettä huomioon miettimällä vaikutuskanavien avaamista enemmän varsinkin talousarviota laadittaessa jatkossa.

Tanja Hartonen-Pulkka (Ps)

Mäntyharjun kunnanvaltuusto päätti hetki sitten lakkauttaa Varpasen kyläkoulun ensi elokuussa.

Sulkemispäätös syntyi äänestyksen kautta. Perussuomalaisten nelihenkinen valtuustoryhmä teki kyläkoulun säilyttämisestä vastaesityksen, jota kannatti demareiden Ari Hartonen. Perussuomalaiset toivoivat, että koulu saa kolme vuotta aikaa hengähtää.

Äänestyksessä koulun taakse lähtivät vain perussuomalaisten Tanja Hartonen-Pulkka, Jenny Mäntynen, Anssi Turtiainen ja Tapio Hämäläinen, Hartonen, sitoutumattomien Matti Paasonen ja kokoomuksen Jarkko Turkki.

Enemmistöpäätöksellä 20-7 Mäntyharjun kunta hyvästelee viidennen peruskoulunsa.

(Lähde: Länsi-Savon nettiversio, Teksti: Tanja Rihu./toimittaja.)

Mäntyharjun perussuomalaiset pitivät sääntömääräisen kokouksen 26.10.2014. Puheenjohtajana jatkaa jäsenistön yksimielisellä tuella vuonna 2015 edelleen Tanja Hartonen-Pulkka.

Muut hallituksen jäsenet ovat: Keijo Ruotsalainen, Anssi Turtiainen, Tapio Hämäläinen ja Per Christian Malm.

Järjestösihteeri Heimo Konttinen toi terveisiä eduskuntavaaleista ja poliittisesta tilanteesta.

Kokouksessa eniten kolmituntisen kokouksen aikana puhututti Varpasen koulu, sen koulun kunto ja lasten kuljetukset.

PERUSKUNTALAISEN ASIALLA -EHDOKASLISTA

Jenni Kasurinen Sairaanhoitaja 43

Perussuomalaiset mukaan seurakuntavaaleihin

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit lähestyvät.Vaaleissa valittavat seurakuntien luottamushenkilöt päättävät mm. siitä, mitä seurakuntarakenneuudistus paikallisella tasolla tarkoittaa.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit järjestetään syksyllä 2014. Äänioikeutettuja ovat kaikki 16 vuotta täyttäneet kirkon jäsenet. Ennakkoäänestys on 27.-31.10. ja vaalipäivä 9.11.2014.

Seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnan toimintaa ohjaavat kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsenet. Jos seurakunta on taloudellisesti itsenäinen, toimitetaan yhdet vaalit, joilla valitaan kirkkovaltuuston jäsenet. Kirkkovaltuusto johtaa itsenäisen seurakunnan toimintaa.

Jos seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, toimitetaan kahdet vaalit. Vaaleilla valitaan jäsenet: seurakuntaneuvostoon, joka johtaa seurakunnan toimintaa sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka johtaa seurakuntayhtymää. Molempia vaaleja varten on ehdokaslistat erikseen. Sama ehdokas voi olla ehdolla molemmissa vaaleissa tai vain toisessa. Ehdokkaana ei voi olla oman seurakunnan työntekijä.

Asetu ehdolle

Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään 9.11.2014, on seurakunnan jäsen viimeistään 15.9.2014, antaa kirjallisen suostumuksen ehdokkaaksi asettumisesta ja on kristillisestä vakaumuksestaan tunnettu. Vaaleissa ehdokkaan saamat äänet lasketaan ehdokaslistan yhteiseen äänimäärään. Eri ehdokasryhmät saavat valtuustopaikkoja saamansa kokonaisäänimäärän mukaan. Vastaava vaalitapa on käytössä kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa.

Valitsijayhdistys asettaa ehdokaslistan

Valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään 10 äänioikeutettua seurakunnan jäsentä. Perustamisasiakirjan allekirjoittajista nimetään yhdistyksen asiamies ja varamies, jotka eivät ole valitsijayhdistyksen ehdokkaina eivätkä seurakunnan vaalilautakunnan jäseniä. Muut valitsijayhdistyksen perustajat voivat olla myös ehdokkaina. Viralliset lomakkeet voi tulostaa netistä sivuilta www.seurakuntavaalit.fi, tai noutaa oman seurakunnan kirkkoherranvirastosta tai seurakuntatoimistosta. Perustamisasiakirja, asiamiehen vakuutus ja jokaisen ehdokkaan allekirjoittama kirjallinen suostumus tulee toimittaa kirkkoherranvirastoon viimeistään 15.9.2014 klo 16.00 mennessä.

Luottamushenkilöillä on seurakunnassa todellista valtaa

Seurakuntien elämään heijastuu kuntakentän murros. Vaaleissa valittavat seurakuntien luottamushenkilöt päättävät mm. siitä, mitä seurakuntarakenneuudistus paikallisella tasolla tarkoittaa. Tarvitsemme hyviä luottamushenkilöitä. Perussuomalaisia. Vaalit ovat paikalliset ja hoidetaan paikallisten toimijoiden voimin. Puoluetunnusten käyttö on sallittua ja toivottua. Perussuomalainen vaihtoehto kannattaa esittää kaikissa seurakunnissa. Perussuomalaisia äänestetään aina, kun tarjoamme siihen mahdollisuuden.

Lisätietoja: www.seurakuntavaalit.fi

Jäsenäänestyksessä perussuomalaisissa eduskuntavaaliehdokasehdokkaista Tanja Hartonen-Pulkka valittiin ykkösenä eduskuntavaaliehdokkaaksi kevään vaaleihin hienolla tuloksella. Hän voitti siis jäsenäänestyksen. Onnea vaalityöhön ja nyt mukaan ilmoittautumaan Tanjan tukiryhmään!

Upeaa!

Muut valitut olivat Reijo Paunonen Juvalta, joka oli jäsenäänestyksen kakkonen. Onnea!

Piirikokous valitsi lisäksi Satu Vihavaisen Rantasalmelta ja Jukka Pöyryn Mikkelistä. Viimeisimpänä valittiin ehdokkaaksi Harri Kivinen Mikkelistä.

Lisäksi vahvistettiin istuvan kansanedustajan Kaj Turusen ehdokkuus.

http://etela-savo.perussuomalaiset.fi/uutinen/piiri-nimesi-5-ehdokasta-eduskuntavaaleihin/

Tuloksia voidaan odottaa 6.7 piirihallituksen kokouksessa ja sen jälkeen yleisessä kokouksessa.

Muut piirit ovat jo tuloksiaan ilmoitelleet ja muut puolueet. Omassa paikallislehdessäkin puhuttiin paikallisvaaleista kahden ehdokkaan kesken.

Viikko enää piinaa jäsenvaalien ehdokkailla jäljellä Etelä-Savon piirissä. Sitten voi perusssuomalaisetkin julkaista ehdokkaansa kokonaisuutena 🙂

Mäntyharjun perusssuomalaiset ovat asettaneet eduskuntavaaliehdokkaaksi jäsenäänestykseen Tanja Hartonen-Pulkan 28.5.2014 hallituksen kokouksessaan yksimielisesti. Etelä-Savon perussuomalaiset jäsenet valitsevat ehdokkaansa eduskuntaan jäsenäänestyksen kautta ja piiri asettaa osan ehdokkaista. Hyviä hakijoita ehdokkaaksi on monta, joista muotoituu sitten ajan kanssa ne parhaimmat.

Aloite  29.5.2014

Monella paikkakunnalla/kaupungissa on otettu kokeiluun ylijäämäruuan myynti. Voisiko meilläkin ottaa asian kokeiluun. Mikä on tilanne ja paljon ruokaa jää? Otettaisiin mallia muista kunnista, miten se on siellä järjestetty, jos jakelu koetaan hankalaksi. Voidaan ottaa joko minimaalinen summa euron-pari/ tai jopa antaa sitä ilmaiseksi aidosti apua tarvitseville.

Meillä menee kuitenkin ruokaa moneen pisteeseen ja kannattaisi säästää biojätteen määrässä ja hyvä ruuan hukkaan heittäminen on asiatonta.

Toivon, että tällä aloitteella saadaan hyvää aikaan luonnolle, kuntalaisille ja myös saadaan miettimään hukkaruuan määrää.

Tanja Hartonen-Pulkka (Ps)

Jenny Mäntynen (Ps)

Tapio Hämäläinen(Ps)

Anssi Turtiainen (Ps)

Jenni Kasurinen (Ps)

Vaalien jälkeen voittajafiiliksissä pidämme hallituksen kokouksen Mäntyharjun Abc:llä 28.5 keskiviikkona klo: 18.00. Hallituksen jäsenet, tervetuloa! Jos olet estynyt pääsemään paikalle, huolehdi  varajäsenelle ilmoittaminen.